Kreikan verbien aikamuodot rakentuvat vain kahdesta vartalosta, joista toinen on jatkuville ja toinen kertaluonteisille, päättyneille toiminnoille, sekä apuverbistä έχω perfektimuotoja varten. Kieliopit laskevat kahdeksan aikamuotoa: preesens, imperfekti, aoristi, kaksi futuuria, perfekti, pluskvamperfekti ja futuurin perfekti. Kun kaksi vartaloa on ymmärretty, useimmat loksahtavat paikoilleen. Translitteraatiossa aksentti merkitsee painollista tavua, ch äännetään kuin saksan ach (voimakas, raapiva h), d kuin englannin sanan "this" th ja th kuin englannin sanan "think" th.
| Aikamuoto (kreikkalainen nimi) | Esimerkki | Ääntäminen | Merkitys |
|---|---|---|---|
| Preesens (ενεστώτας) | γράφω | gráfo | kirjoitan, olen kirjoittamassa |
| Imperfekti (παρατατικός) | έγραφα | égrafa | kirjoitin (parhaillaan), minulla oli tapana kirjoittaa |
| Aoristi (αόριστος) | έγραψα | égrapsa | kirjoitin |
| Jatkuva futuuri | θα γράφω | tha gráfo | tulen kirjoittamaan, kirjoitan (säännöllisesti) |
| Yksinkertainen futuuri | θα γράψω | tha grápso | kirjoitan (kerran) |
| Perfekti (παρακείμενος) | έχω γράψει | écho grápsi | olen kirjoittanut |
| Pluskvamperfekti (υπερσυντέλικος) | είχα γράψει | ícha grápsi | olin kirjoittanut |
| Futuurin perfekti | θα έχω γράψει | tha écho grápsi | olen kirjoittanut (siihen mennessä) |
Aspekti: kreikan aikamuotojen avain
Suomessa olennaista on lähinnä se, milloin jotain tapahtuu. Kreikassa merkitsee myös se, miten sen näkee: prosessina tai toistuvana tapana (jatkuva aspekti) vai yhtenä päättyneenä tapahtumana (yksinkertainen aspekti). Suomen objektin partitiivi ja akkusatiivi (luin kirjaa / luin kirjan) ilmaisevat jotain samansuuntaista. Jokaisella verbillä on kummallekin oma vartalo: γραφ- ja γραψ- verbillä γράφω.
| Jatkuva: γραφ- | Yksinkertainen: γραψ- | |
|---|---|---|
| Preesens | γράφω | (ei ole) |
| Mennyt aika | έγραφα | έγραψα |
| Futuuri | θα γράφω | θα γράψω |
| Konjunktiivi (να) | να γράφω | να γράψω |
| Imperatiivi | γράφε / γράφετε | γράψε / γράψτε |
Vertaa: Όταν ήμουν φοιτητής, έγραφα ποιήματα. (Kun olin opiskelija, kirjoitin runoja.) Χθες έγραψα ένα ποίημα. (Eilen kirjoitin runon.) Preesensillä on vain jatkuva muoto, koska se, mikä tapahtuu nyt, on luonnostaan käynnissä. Aspektia käsittelevä muistiinpano selittää ajatuksen monin esimerkein.
Täydellinen taulukko säännöllisestä verbistä: γράφω
| Persoona | Preesens | Imperfekti | Aoristi | Jatkuva futuuri | Yksinkertainen futuuri | Perfekti |
|---|---|---|---|---|---|---|
| minä | γράφω | έγραφα | έγραψα | θα γράφω | θα γράψω | έχω γράψει |
| sinä | γράφεις | έγραφες | έγραψες | θα γράφεις | θα γράψεις | έχεις γράψει |
| hän, se | γράφει | έγραφε | έγραψε | θα γράφει | θα γράψει | έχει γράψει |
| me | γράφουμε | γράφαμε | γράψαμε | θα γράφουμε | θα γράψουμε | έχουμε γράψει |
| te | γράφετε | γράφατε | γράψατε | θα γράφετε | θα γράψετε | έχετε γράψει |
| he | γράφουν | έγραφαν | έγραψαν | θα γράφουν | θα γράψουν | έχουν γράψει |
Molemmilla menneillä aikamuodoilla on samat päätteet: -α, -ες, -ε, -αμε, -ατε, -αν. Puheessa kuulet monikon kolmannessa persoonassa myös muodot γράφουνε, γράφανε ja γράψανε. Pluskvamperfekti on perfekti, jossa on είχα eikä έχω: είχα γράψει, είχες γράψει...
Menneen ajan augmentti ε-
Menneissä aikamuodoissa painon täytyy olla kolmanneksi viimeisellä tavulla. Kun verbi on siihen liian lyhyt, kreikka lisää alkuun painollisen ε-:n, augmentin: γράφω → έγραφα, έγραψα; πίνω → έπινα; κάνω → έκανα. Kun paino voi osua sanan sisälle, augmentti katoaa: έγραψα mutta γράψαμε, έγραφα mutta γράφατε. Pidemmät verbit eivät tarvitse sitä koskaan: διαβάζω → διάβασα, αγοράζω → αγόρασα, eivätkä vokaalilla alkavat verbit saa sitä: ακούω → άκουσα. Muutama yleinen verbi saa sen sijaan η-:n: θέλω → ήθελα, ξέρω → ήξερα.
Preesens ja imperfekti: jatkuvat toiminnot
Preesens kattaa sekä "kirjoitan" että "olen kirjoittamassa": τώρα γράφω ένα email (kirjoitan nyt sähköpostia), γράφω κάθε μέρα (kirjoitan joka päivä). Katso preesens.
Imperfekti (παρατατικός) on sisältä päin nähty mennyt aika: käynnissä ollut toiminta, tapa tai tausta. Διάβαζα όταν χτύπησε το τηλέφωνο. (Luin, kun puhelin soi.) Κάθε καλοκαίρι πηγαίναμε στη Νάξο. (Joka kesä meillä oli tapana mennä Naxokselle.) Lue imperfekti.
Aoristi: kreikan yksinkertainen mennyt aika
Aoristi (αόριστος) on käytetyin mennyt aikamuoto: yksi päättynyt toiminta. Χθες έφαγα σουβλάκι. (Eilen söin souvlakia.) Πότε ήρθες; (Milloin tulit?) Sen vartalo muodostetaan yleensä vaihtamalla preesensvartalon viimeinen konsonantti:
| Preesens | Aoristi | Ääntäminen | Malli |
|---|---|---|---|
| γράφω, δουλεύω | έγραψα, δούλεψα | égrapsa, dúlepsa | φ, β, π, ευ → ψ |
| αγοράζω, πληρώνω | αγόρασα, πλήρωσα | agórasa, plírosa | ζ, ν → σ |
| ανοίγω, παίζω | άνοιξα, έπαιξα | ánixa, épexa | γ, ζ, χ → ξ |
| μιλάω, τηλεφωνώ | μίλησα, τηλεφώνησα | mílisa, tilefónisa | -άω, -ώ → -ησα |
Yleisimmät verbit ovat epäsäännöllisiä, ja ne on yksinkertaisesti opeteltava: πάω → πήγα, έρχομαι → ήρθα, λέω → είπα, βλέπω → είδα, τρώω → έφαγα, πίνω → ήπια, παίρνω → πήρα, βρίσκω → βρήκα. Katso aoristi, epäsäännölliset verbit ja 30 yleisintä verbiä menneine muotoineen.
Kaksi futuuria: θα γράφω ja θα γράψω
Suomessa futuuria ilmaistaan yleensä preesensillä, kreikassa futuuri on aina θα + preesensiltä näyttävä verbimuoto. Jatkuvan vartalon kanssa se on jatkuva tai toistuva tulevaisuus: θα σου γράφω κάθε εβδομάδα (kirjoitan sinulle joka viikko). Yksinkertaisen vartalon kanssa se on yksittäinen tapahtuma, ja tätä muotoa tarvitset eniten: θα σου γράψω αύριο (kirjoitan sinulle huomenna), θα πάμε στη θάλασσα (menemme meren rantaan). Θα + imperfekti antaa konditionaalin: θα έγραφα (kirjoittaisin); kohtelias θα ήθελα (haluaisin) on rakennettu samoin. Katso eilen ja huomenna: πήγα, θα πάω ja futuuri.
Perfektimuodot έχω-verbillä
Perfekti on έχω + muuttumaton -ει-loppuinen muoto, joka rakentuu yksinkertaiselle vartalolle: έχω γράψει, έχω πάει, έχω δει. Έχεις πάει ποτέ στην Κρήτη; (Oletko koskaan käynyt Kreetalla?) Δεν έχω τελειώσει ακόμα. (En ole vielä valmis.) Kreikka käyttää perfektiä vähemmän kuin suomi: kun suomeksi kysytään "Oletko syönyt?", kreikkalaiset kysyvät yleensä aoristilla, Έφαγες;. Pluskvamperfekti είχα γράψει (olin kirjoittanut) ja futuurin perfekti θα έχω γράψει (olen kirjoittanut siihen mennessä) toimivat samoin. Lue perfekti: έχω γράψει ja perfektimuodot molemmissa pääluokissa.
Imperatiivi ja konjunktiivi
- Imperatiivi: γράψε! / γράψτε! (kirjoita! / kirjoittakaa!, kerran) ja γράφε! / γράφετε! (kirjoita edelleen, kirjoita säännöllisesti). Kielteiseen käskyyn käytä μη + να-muotoa: μη γράφεις!, μη γράψεις! (älä kirjoita!). Katso imperatiivi.
- Konjunktiivi: να + verbi, käytetään verbien θέλω, μπορώ, πρέπει ja monien muiden jälkeen: πρέπει να γράψω ένα email (minun täytyy kirjoittaa sähköposti), μου αρέσει να γράφω (pidän kirjoittamisesta). Sillä ei ole omaa aikamuotoa, vain kaksi aspektia. Katso konjunktiivi ja να.
Toisen taivutusryhmän verbit: μιλάω
Päätteestä painolliset verbit noudattavat samaa järjestelmää, mutta niillä on omat päätteensä preesensissä ja imperfektissä.
| Aikamuoto | Muoto | Ääntäminen | Merkitys |
|---|---|---|---|
| Preesens | μιλάω | miláo | puhun |
| Imperfekti | μιλούσα | milúsa | puhuin (parhaillaan) |
| Aoristi | μίλησα | mílisa | puhuin |
| Jatkuva futuuri | θα μιλάω | tha miláo | tulen puhumaan |
| Yksinkertainen futuuri | θα μιλήσω | tha milíso | puhun (kerran) |
| Perfekti | έχω μιλήσει | écho milísi | olen puhunut |
| Imperatiivi | μίλα / μίλησε | míla / mílise | puhu! |
Imperfektin päätteet ovat -ούσα, -ούσες, -ούσε, -ούσαμε, -ούσατε, -ούσαν. Lisää muistiinpanossa toinen taivutusryhmä. Passiivisilla ja -μαι-verbeillä on omat muotonsa (γράφομαι, γράφτηκα, θα γραφτώ), joita käsitellään muistiinpanoissa aktiivi ja passiivi ja aoristi molemmissa pääluokissa.
Usein kysytyt kysymykset
Montako aikamuotoa kreikassa on?
Indikatiivissa kahdeksan: preesens, imperfekti, aoristi, jatkuva futuuri, yksinkertainen futuuri, perfekti, pluskvamperfekti ja futuurin perfekti. Arkipuheessa preesens, aoristi, imperfekti ja kaksi futuuria hoitavat suurimman osan työstä.
Mikä on kreikan aoristi?
Yksinkertainen mennyt aika yhdelle päättyneelle toiminnalle: έγραψα (kirjoitin), πήγα (menin), είδα (näin). Se on mennyt aikamuoto, jota käytät eniten.
Mikä ero on muodoilla θα γράφω ja θα γράψω?
θα γράφω on jatkuva tai toistuva tulevaisuus (tulen kirjoittamaan, kirjoitan säännöllisesti); θα γράψω on yksittäinen tapahtuma (kirjoitan sen). Jälkimmäinen on paljon yleisempi.
Onko kreikassa perfekti?
On: έχω + -ει-muoto, kuten έχω γράψει (olen kirjoittanut). Kreikkalaiset käyttävät sitä kuitenkin vähemmän kuin suomalaiset ja suosivat usein aoristia.
Aikamuodot tulevat kurssillamme yksi kerrallaan: preesens A1-tasolla, futuuri ja aoristi A1-tason lopussa, imperfekti A2-tasolla. Aloita ilmaisella A1-kreikan kurssilla, tai aloita tästä.