Gymnasion ja palaistra antiikin Kreikassa

Sana γυμνάσιον tulee sanasta γυμνός, joka tarkoittaa ”alaston”. Verbi γυμνάζω tarkoitti aluksi ”harjoitella alasti”. Kreikkalaiset miehet todella urheilivat ilman vaatteita. Historioitsija Thukydides kirjoitti, että spartalaiset aloittivat tämän tavan. Sitä ennen jopa olympialaisten urheilijoilla oli vyö vyötärön ympärillä.

Gymnasion tarvitsi paljon tilaa. Siellä oli pitkä juoksurata ja avoin kenttä kiekon ja ἀκόντιον-keihään heittämiseen. Pihojen ympärillä oli katettuja pylväskäytäviä, joita kutsuttiin stoiksi. Niissä urheilijat saattoivat levätä varjossa tai harjoitella sateella.

Ateenassa oli kolme suurta gymnasionia, kaikki kaupungin muurien ulkopuolella: Akatemia, Lykeion ja Kynosarges. Jokainen oli myös pyhä paikka, jossa oli jonkin jumalan tai sankarin pyhäkkö.

παλαίστρα oli pienempi. Sen nimi tulee sanasta πάλη, paini. Se oli neliön muotoinen hiekkapiha, jonka ympärillä oli huoneita ja pylväskäytäviä. Siellä pojat ja miehet harjoittelivat painia, nyrkkeilyä ja hyppyjä. Palaistra saattoi olla osa gymnasionia tai oma rakennuksensa kaupungissa.

Pojat oppivat urheilua valmentajalta, jota kutsuttiin nimellä παιδοτρίβης. Valmentajilla oli pitkä keppi, jolla he osoittivat väärin olevaa kättä tai jalkaa. Joskus urheilijat liikkuivat huilun musiikin tahdissa, koska kreikkalaiset pitivät sujuvista ja tasaisista liikkeistä.

Olympian palaistrassa voi vierailla yhä. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. Sen pihalla harjoittelivat painijat, nyrkkeilijät ja hyppääjät, ja ympäröivät pylväskäytävät toimivat pukuhuoneina. Sen vieressä on Olympian gymnasion 100-luvulta eaa. Se oli noin 220 metriä pitkä, ja siellä juoksijat sekä kiekon- ja keihäänheittäjät harjoittelivat ennen kisoja.

Kreikkalaiset urheilijat hieroivat kehoonsa oliiviöljyä, ἔλαιον. He kantoivat öljyä pienessä pullossa. Palaistran hiekkapihalla pöly ja hiki tarttuivat pian öljyiseen ihoon.

Kreikkalaisilla ei ollut saippuaa. Siksi urheilija otti harjoituksen jälkeen kaarevan metallityökalun, στλεγγίς-kaapimen eli strigiliksen. Hän veti sitä käsiään, jalkojaan ja selkäänsä pitkin, ja öljy irtosi lian ja hien mukana. Sitten hän peseytyi vedellä. Pronssisia kaapimia on löydetty paljon, ja voit nähdä niitä nykyään museoissa.

Maljakkomaalarit kuvasivat mielellään näitä hetkiä. Ruukuissa ja maljoissa näemme nuoria urheilijoita kaatamassa öljyä, kaapimassa ihoaan tai painimassa, kun valmentaja katsoo. Nämä kuvat auttavat meitä ymmärtämään palaistran arkea.

Gymnasion ei ollut vain urheilua varten. Kaikenikäiset miehet tapasivat siellä katsellakseen, jutellakseen ja kuullakseen uutisia. 400-luvulla eaa. ajattelijat ja opettajat tulivat Ateenan gymnasioneihin keskustelemaan nuorten miesten kanssa. Yhdessä Platonin kirjassa Sokrates palaa sodasta ja menee suoraan palaistraan, koska hän tietää tapaavansa siellä ystävänsä.

300-luvulla eaa. Platon opetti Akatemiassa ja hänen oppilaansa Aristoteles Lykeionissa. Molemmat olivat gymnasioneja. Myöhemmin sana γυμνάσιον saattoi tarkoittaa myös koulua. Hellenistisellä kaudella gymnasionissa koulutettiin ἔφηβοι, kaupungin nuoret miehet.

Monet kreikkalaiset uskoivat, että hyvän ἀθλητής-urheilijan piti harjoittaa mieltään yhtä paljon kuin kehoaan. Se on yksi syy siihen, että nimiä akatemia, lyseo ja gymnasium käytetään yhä kouluista monissa maissa.