Persialaissodat (490–479 eaa.)

Noin 2 500 vuotta sitten Persian kuninkaat hallitsivat valtavaa valtakuntaa nykyisestä Iranista Egyptiin ja Turkin rannikolle asti. Tällä rannikolla asui paljon kreikkalaisia, Joonia-nimisellä alueella. Vuonna 499 eaa. joonialaiset kreikkalaiset nousivat kapinaan persialaisia vastaan, ja kaksi Manner-Kreikan kaupunkia, Ateena ja Eretria, lähetti laivoja auttamaan heitä. Persian kuningas Dareios ei unohtanut tätä.

Persia hyökkäsi Manner-Kreikkaan kahdesti. Vuonna 490 eaa. persialainen armeija nousi maihin Marathonissa lähellä Ateenaa, ja ateenalaiset voittivat sen. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 480 eaa., Dareioksen poika Kserkses tuli paljon suuremman armeijan ja laivaston kanssa. Kreikkalaiset hävisivät Thermopylain taistelun, ja persialaiset polttivat Ateenan, mutta kreikkalaiset laivat voittivat Salamiin suuren meritaistelun, ναυμαχία. Vuonna 479 eaa. kreikkalaiset voittivat myös maalla, Plataiaissa. Kreikkalaiset kaupungit pysyivät itsenäisinä, ja kreikkalaiset muistivat nämä sodat taisteluna ἐλευθερία, vapauden, puolesta.

Kun Joonian kapina oli kukistettu, Dareios lähetti laivaston Aigeianmeren yli; Herodotos puhuu 600 laivasta. Persialaiset Datiksen ja Artafernesin johdolla valtasivat Eretrian Euboian saarella ja nousivat maihin Marathonin lahdella syyskuun alussa 490 eaa.

Ateena lähetti pitkän matkan juoksijan, Filippideen (jota usein kutsutaan Feidippideeksi), pyytämään apua Spartasta. Herodotoksen (6.105–106) mukaan hän saapui Spartaan Ateenasta lähtöään seuraavana päivänä. Spartalaiset lupasivat tulla, mutta heidän lakinsa ei sallinut sotaretkelle lähtöä ennen täysikuuta. Niinpä ateenalaiset taistelivat vain plataialaisten rinnallaan: noin 9 000 ateenalaista ja 1 000 plataialaista hopliittia, ὁπλῖται, raskaasti aseistettua jalkaväen sotilasta, myöhempien antiikin kirjoittajien mukaan. Sotapäällikkö, στρατηγός, Miltiades teki taistelurivinsä keskustasta heikon ja siivistä vahvat. Siivet voittivat ja kääntyivät sitten yhdessä persialaisten keskustaa vastaan.

Herodotos (6.117) laskee kaatuneiksi 6 400 persialaista ja 192 ateenalaista. Tarina juoksijasta, joka juoksi Marathonista Ateenaan kertomaan voitosta, esiintyy vasta paljon myöhemmillä kirjoittajilla, mutta se antoi nimensä nykyiselle maratonjuoksulle.

Dareios kuoli ennen kuin ehti yrittää uudelleen, ja hänen poikansa Kserkses valmisteli paljon suuremman sotaretken. Herodotos (7.186) antaa uskomattoman kokonaismäärän: yli viisi miljoonaa ihmistä. Nykyhistorioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että se on mahdotonta, mutta eivät todellisesta luvusta: heidän arvionsa armeijan koosta vaihtelevat noin 70 000:sta 300 000 mieheen.

Ateena oli valmis merellä Themistokleen ansiosta. Vuonna 483/482 eaa. Laurionista löytyi rikas hopeasuoni, ja sen sijaan että rahat olisi jaettu kansalaisille, ateenalaiset rakensivat sotalaivoja. Vuoteen 480 eaa. mennessä heillä oli 200 trieeriä, τριήρεις: nopeita laivoja, joissa oli pronssinen puskukeula ja kussakin noin 170 soutajaa.

Kesällä 480 eaa. noin 7 000 kreikkalaista spartalaisen kuninkaan Leonidaan johdolla puolusti Thermopylain kapeaa solaa kaksi päivää, samalla kun laivasto kävi ratkaisemattoman taistelun Artemisionissa. Kun paikallinen mies, Efialtes, näytti persialaisille vuoristopolun, Leonidas lähetti suurimman osan armeijasta pois ja jäi 300 spartalaisen, 700 thespialaisen ja 400 thebalaisen kanssa. Sen jälkeen persialaiset polttivat Ateenan, jonka asukkaat olivat jättäneet. Syyskuun lopulla Salamiin salmessa noin 300 kreikkalaista laivaa (Herodotoksen luettelossa 378) voitti yli 1 000 laivan persialaisen laivaston, joka ei voinut hyödyntää ylivoimaansa niin ahtaassa paikassa.

Kserkses palasi Aasiaan, mutta jätti sotapäällikkönsä Mardonioksen Kreikkaan. Vuonna 479 eaa. spartalaisen Pausaniaan johtama kreikkalainen armeija voitti ja surmasi hänet Plataiaissa, ja Herodotoksen (9.100) mukaan kreikkalaiset voittivat samana päivänä persialaiset myös Mykalessa Vähän-Aasian rannikolla. Hyökkäykset olivat ohi.

Suurin osa tiedoistamme on peräisin Herodotokselta, joka kirjoitti Historiateoksensa sukupolvea myöhemmin, ja Aiskhylokselta, joka eli sotien aikana ja esitti Ateenassa tragediansa Persialaiset. Herodotos (7.228) lainaa myös kuuluisaa Thermopylain spartalaisten hautakirjoitusta, joka perinteisesti on katsottu runoilija Simonideen tekemäksi. Antiikin luvut ovat usein liian suuria, joten historioitsijat vertaavat tekstejä arkeologiaan: ateenalaisten hautakumpuun Marathonissa tai patsaisiin, jotka persialaiset vahingoittivat ja jotka haudattiin Akropolille.

Voitto muutti Kreikan. Ateenasta tuli merivalta, ja se johti liittolaisten liittoa, jonka kassaa säilytettiin aluksi Deloksella. Köyhemmät kansalaiset, jotka soutivat trieereillä, saivat poliittista painoarvoa, ja Ateenan demokratia vahvistui. Sodat muuttivat myös sitä, miten kreikkalaiset näkivät muut kansat: persialaisista tuli βάρβαρος-sanan esikuva.