Salamiin taistelu (480 eaa.)

Salamis on saari aivan Ateenan lähellä. Saaren ja Attikan rannikon välissä on kapea merikaistale, salmi. Täällä kreikkalaiset kävivät syyskuussa 480 eaa. suuren taistelun merellä, ναυμαχία, Persian kuninkaan Kserkseen laivastoa vastaan.

Persialaiset olivat juuri voittaneet Thermopylaissa ja polttaneet Ateenan. Heidän laivastonsa oli paljon kreikkalaisten laivastoa suurempi. Mutta kreikkalaisten johtaja Themistokles huijasi heidät salmeen, jossa suuret laivastot liikkuvat huonosti. Kapeassa vedessä kreikkalaiset sotalaivat, trieerit, puskivat persialaisalukset upoksiin yksi toisensa jälkeen. Iltaan mennessä persialaiset olivat hävinneet. Kserkses palasi pian Aasiaan, ja Kreikka pysyi vapaana.

Muutamaa vuotta ennen taistelua ateenalaiset löysivät Laurionin kaivoksistaan rikkaan hopeasuonen. Herodotos (7.144) kertoo, että Themistokles sai heidät jakamasta rahoja keskenään ja rakentamaan niillä 200 laivaa. Kun Kserkses hyökkäsi Kreikkaan, Delfoin oraakkeli sanoi ateenalaisille, että ”puinen muuri” pelastaisi heidät, ja kutsui saarta ”jumalaiseksi Salamiksi” (7.141). Themistokles selitti, että puinen muuri tarkoitti laivoja (7.143).

Niin ateenalaiset jättivät kaupunkinsa. Naiset, lapset ja vanhukset lähetettiin Troizeniin, Aiginaan ja Salamiille (8.41), ja persialaiset polttivat Akropoliin. Liittoutuneiden kreikkalaisten laivasto kokoontui Salamiille spartalaisen ylipäällikön, ναύαρχος (amiraali) Eurybiadeen johdolla (8.2). Herodotos laskee 378 kreikkalaista laivaa (8.48); runoilija Aiskhylos mainitsee noin 310. Antiikin kirjoittajat antavat Kserkseelle yli 1 000 laivaa; monet nykyhistorioitsijat pitävät todellista määrää pienempänä, mutta eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka paljon.

Monet kreikkalaiset päälliköt halusivat purjehtia pois puolustamaan Peloponnesosta. Herodotoksen (8.75) mukaan Themistokles lähetti salaa palvelijansa Sikinnoksen persialaisten luo väärän viestin kanssa: kreikkalaiset pelkäävät ja pakenevat tänä yönä. Kserkses uskoi sen. Yöllä hänen laivansa sulkivat salmen molemmat päät, ja persialaisia sotilaita nousi maihin Psyttaleian pikkusaarelle (8.76).

Aamunkoitteessa persialaiset miehistöt, väsyneinä yön soutamisesta, näkivät kreikkalaisten laivojen lähestyvän ja kuulivat taistelulaulun. Aiskhylos, joka kirjoitti taistelusta muutamaa vuotta myöhemmin, kertoo sen sanat: «ὦ παῖδες Ἑλλήνων, ἴτε», ”Eteenpäin, helleenien pojat!” Ateenalaisten mukaan heidän kapteeninsa Ameinias puski ensimmäisenä vihollislaivaa, vaikka aiginalaiset kertoivat asian toisin (8.84). Jokaisessa trieerissä oli noin 170 soutajaa, κωπηλάται, ja keulassa pronssinen puskukärki, ἔμβολον. Kapeassa vedessä lukuisat persialaislaivat olivat toistensa tiellä, ja kreikkalaiset hyökkäsivät sivulta. Kserkses seurasi taistelua Aigaleon-vuorelta ja käski kirjureiden merkitä muistiin, kuka taisteli hyvin (8.90). Historioitsija Diodoros (11.19) kertoo, että kreikkalaiset menettivät 40 laivaa ja persialaiset yli 200.

Tappion jälkeen Kserkses pelkäsi, että kreikkalaiset tuhoaisivat hänen siltansa Hellespontoksen yli, joten hän palasi Aasiaan (8.97). Hänen armeijansa lyötiin maalla Plataiaissa vuonna 479 eaa. Salamis muutti myös itse Ateenaa. Soutajat olivat enimmäkseen köyhempiä kansalaisia, ja koska kaupunki oli nyt riippuvainen laivastostaan, he saivat demokratiassa enemmän sananvaltaa. Ateenasta tuli merivalta.

Vuonna 472 eaa. Aiskhylos toi taistelun näyttämölle tragediassaan Persialaiset, joka on yksi vanhimmista säilyneistä kreikkalaisista näytelmistä. Nykyään samoilla vesillä on taas vilkasta. Lautat, πορθμεία, kulkevat Peramasta Salamiille noin vartin välein, ja saaren koillisrannikolla on laivaston tukikohta, Ναύσταθμος Σαλαμίνας. Joka syyskuu saari juhlii voittoa Σαλαμίνια-juhlilla, joihin kuuluu taistelun näytös merellä.