Lysias: puheet, joita opiskelijat kääntävät

Lysias (n. 445–n. 380 eaa.) oli Kefaloksen poika. Kefalos oli varakas syrakusalainen, joka Lysiaan mukaan tuli Ateenaan Perikleen suostuttelemana (12.4). Perhe asui siellä metoikkeina, vapaina ulkomaalaisina asukkaina. Kolmenkymmenen vallan aikana vuonna 404 eaa. Lysias pakeni Megaraan, ja hänen veljensä Polemarkhos sai käskyn juoda myrkkykatkoa ilman oikeudenkäyntiä (12.17). Noin vuodesta 403 eaa. hän toimi ammatissa nimeltä λογογράφος: hän kirjoitti puheita, jotka asiakkaat pitivät omissa nimissään. S. C. Todd liittää tämän uran suvun omaisuuden menetykseen ja siihen kokemukseen, että hän piti tai ainakin levitti puheen Eratosthenesta vastaan.

Lukuihin on syytä suhtautua varoen. Antiikissa hänen nimissään kiersi noin 425 puhetta, ja antiikin arvostelijat hyväksyivät niistä 233. Nykyiset laitokset painavat 34 tai 35 puhetta, joista osa on kiistanalaisia. K. J. Dover (1968) esitti, ettei niitä voi jakaa siististi aitoihin ja epäaitoihin ja että on puhuttava todennäköisyyden asteista. Hän piti mahdollisena myös sitä, että asiakas ja kirjoittaja joskus laativat puheen yhdessä. Usher (1976) ja Worthington (1993) vastasivat, että levitetyn tekstin muotoili vain kirjoittaja, joskin Worthington hyväksyy muutaman yhteisen työn, ja myös Todd hylkää Doverin teorian.

Numerot ilmaisevat puheen ja sitten pykälän.

• Lysias 1, Eratostheneen surmasta. Eufiletos myöntää surmanneensa vaimonsa rakastajan, lakien mukaisena rangaistuksena (1.4). Hän antaa lukea lain Areiopagoksen stelestä (1.30); syyttäjät sanovat, että hän sinä päivänä lähetti palvelijattaren hakemaan nuorukaisen (1.37). Ath. Pol. 57.3 ohjaa tällaiset jutut Delfinioniin, ja Todd sijoittaa oikeudenkäynnin sinne.
• Lysias 12, Eratosthenesta vastaan. Lysias puhuu itse, kuten otsikko kertoo (ὃν αὐτὸς εἶπε Λυσίας), Kolmenkymmenen entistä jäsentä vastaan; ajoitus 403 eaa. Lue lyhyt ristikuulustelu Polemarkhoksesta (12.25) ja loppu (12.100).
• Lysias 16, Mantitheoksen puolesta. Nuori mies, joka käy läpi tarkastuksen, δοκιμασία, neuvoston edessä, vastaa syytteeseen ratsuväkipalveluksesta Kolmenkymmenen aikana (16.3) ja sanoo, että tarkastuksessa on tehtävä tili koko elämästään (16.9). Hän mainitsee Korintin retken vuodelta 394 eaa. (16.15), joten puhe on sitä myöhempi.
• Lysias 22, Viljakauppiaita vastaan. Kauppiaita syytetään siitä, että he ostivat enemmän kuin lain sallimat viisikymmentä φορμοί (22.5). Puhuja kuulustelee yhtä heistä oikeudessa («μέτοικος εἶ; ναί») ja päättää: tuomitkaa heidät, niin ostatte halvemmalla (22.22). Ajoituksesta kiistellään.
• Lysias 24, Vammaisen miehen puolesta. Neuvoston edessä mies puolustaa avustustaan syyttäjää vastaan, jonka mukaan hän ratsastaa ja ansaitsee tarpeeksi (24.4–5). Hän puhuu yhdestä obolista (24.13, 24.26), kun taas Ath. Pol. 49.4 mainitsee kaksi.

Kreikan kielen keskuksen opas kuvaa hänen yksinkertaista attikalaista tyyliään, joka oli mallina myöhemmille attikisteille. Teoksessa Lysiaasta 8 Dionysios Halikarnassolainen ylistää hänen sanaansa ἠθοποιία, luonteiden kuvausta, ja sanoo, ettei löydä Lysiaalta yhtään henkilöä, joka olisi «οὔτε ἀνηθοποίητον οὔτε ἄψυχον», vailla luonnetta tai elotonta. Seuraavat huomiot tulevat itse teksteistä:

• Puhuttelu kertoo yleisön: ὦ ἄνδρες δικασταί tarkoittaa oikeutta (12.1, 22.1), ὦ βουλή neuvostoa (16.1, 24.1).
• Tarkkana oikeuskielen kanssa. «δίκην οὔτε ἐδικασάμεθα οὔτε ἐφύγομεν» (12.4): emme koskaan haastaneet ketään oikeuteen emmekä koskaan olleet vastaajina. Tässä φεύγω ei tarkoita «paeta».
• Otsikot kuten ΜΑΡΤΥΡΕΣ (16.9) tai ΝΟΜΟΣ (1.30) merkitsevät kohdan, jossa luettiin todistus tai laki; puhe ei anna niiden sanamuotoa.
• Kohdassa 16.18 κομᾷ, «pitää pitkää tukkaa», on Hamakerin korjaus. Käsikirjoituksissa on τολμᾷ.
• Älä samasta kahta Eratosthenes-nimistä miestä ilman perusteluja. Puheen 1 mies on kotoisin Oesta (Ὀῆθεν, 1.16) ja häntä kutsutaan sanalla νεανίσκος (1.37); puheen 12 mies kuului Kolmeenkymmeneen. Heidän samuudestaan on keskusteltu (Avery 1991, Kapparis 1993).
• Jokainen puhe antaa vain yhden osapuolen näkemyksen ja on kirjoitettu pidettäväksi ennen äänestystä, joten teksti ei yksin kerro tuomiota.

Suuri osa tästä sanastosta on yhä käytössä, usein merkityksen siirtyneenä. Sanasta μάρτυς tuli μάρτυρας, yhä todistaja oikeudessa ja myös marttyyri, merkitys, joka syntyi koinee-kreikassa. ἀγών saattoi olla oikeudenkäynti (τὸν ἀγῶνα τουτονί, 24.1); αγώνας tarkoittaa nyt kamppailua tai ottelua, joskin δικαστικός αγώνας on säilynyt. βουλή on kohdan 16.1 neuvosto, ja Βουλή on nykyään parlamentti. ἀδύνατος kohdassa 24.13 on vammaisiin luettu mies; αδύνατος tarkoittaa nyt heikkoa, laihaa tai mahdotonta. τεκμήριον (22.11) säilyy muodossa τεκμήριο, todiste. λόγον διδόναι (16.9) on lähellä nykyistä ilmausta «δίνω λόγο», olla vastuussa jostakin, ja Dionysioksen ἠθοποιία on muuttunut näyttelijäntaiteeksi.

Entä ketkä häntä kääntävät: Kreikassa julkaistu aineisto Β΄ Λυκείου -luokan humanistiselle linjalle lukuvuonna 2026–27 kattaa puheen Mantitheoksen puolesta paitsi pykälät 14–17, kertoo koulutussivusto Alfavita, ja Koulutuspolitiikan instituutti luettelee opetusmalleja samasta puheesta. Italiassa kustantajat myyvät Lysiaan antologioita liceo classicolle. Valikoimat vaihtelevat: Careyn Cambridge-laitos painaa puheet 1, 3, 7, 14, 31 ja 32, joten tarkista oma lukulistasi.