Homeroksen Ilias: juoni ja tärkeimmät kohtaukset

Ilias, Ἰλιάς, on pitkä runoelma Troijan sodasta, kreikkalaisten sodasta Troijan kaupunkia vastaan. Kreikkalaiset kutsuivat kaupunkia myös nimellä Ilion, Ἴλιον: siitä tulee teoksen nimi. Kreikkalaiset ovat olleet leirissä Troijan edustalla jo yhdeksän vuotta. Runoelma kertoo vain, mitä tapahtuu muutaman viikon aikana kymmenentenä vuonna, noin viidessäkymmenessä päivässä. Sen sankari, ἥρως, on Akhilleus, kreikkalaisten paras soturi.

Akhilleus riitautuu armeijan johtajan Agamemnonin kanssa ja lakkaa taistelemasta. Ilman häntä kreikkalaiset häviävät taistelun toisensa jälkeen. Hänen ystävänsä Patroklos lähtee taisteluun Akhilleuksen varusteissa, ja troijalaisten suurin soturi Hektor surmaa hänet. Surusta suunniltaan Akhilleus palaa, surmaa Hektorin ja raahaa tämän ruumista vaununsa perässä. Lopuksi vanha kuningas Priamos, Hektorin isä, tulee yöllä Akhilleuksen majaan ja anoo poikansa ruumista. Akhilleus itkee hänen kanssaan ja antaa ruumiin takaisin.

Runoelman ensimmäinen sana on μῆνιν, ”viha”: «μῆνιν ἄειδε θεὰ Πηληϊάδεω Ἀχιλῆος», ”Laula, jumalatar, Peleun pojan Akhilleuksen vihasta”. Laulussa 1 Agamemnon kieltäytyy vapauttamasta Khryseistä, Apollonin papin tytärtä, ja jumala lähettää leiriin ruton. Agamemnon palauttaa tytön mutta ottaa tämän tilalle Briseiin, Akhilleuksen kunniapalkinnon. Akhilleus jää laivojensa luo, ja hänen äitinsä, merijumalatar Thetis, pyytää Zeusta antamaan troijalaisten voittaa jonkin aikaa.

Laulu 2 luettelee kreikkalaisten joukot ”laivaluettelossa”. Laulussa 3 Paris, joka oli ryöstänyt Helenan, taistelee kaksintaistelussa Helenan miehen Menelaoksen kanssa. Laulussa 6 Hektor hyvästelee vaimonsa Andromakhen kaupungin portin lähellä; heidän pieni poikansa pelästyy isänsä kypärän jouhitöyhtöä, ja Hektor ottaa kypärän pois. Laulussa 9 Odysseus, Aias ja Foiniks tuovat Akhilleukselle Agamemnonin tarjoamat lahjat. Hän kieltäytyy ja selittää valintansa: lyhyt elämä ja κλέος ἄφθιτον, ”katoamaton maine”, tai pitkä elämä kotona ilman mainetta (9.410–416).

Seuraavissa lauluissa troijalaiset ajavat kreikkalaiset takaisin laivoille asti. Laulussa 16 Patroklos pukee Akhilleuksen varusteet ja karkottaa troijalaiset laivojen luota, mutta Apollon lyö häntä, ja Hektor surmaa hänet. Laulussa 18 Thetis pyytää sepänjumala Hefaistosta tekemään pojalleen uudet varusteet ja suuren kilven, ἀσπίς, jossa näkyy kaupunki rauhassa, kaupunki sodassa, peltoja, viinitarhoja ja tanssi.

Laulussa 22 Akhilleus ajaa Hektoria kolme kertaa muurien ympäri ja surmaa hänet. Kuollessaan Hektor ennustaa, että Paris ja Apollon surmaavat Akhilleuksen Skaian portilla (22.359–360). Akhilleus lävistää Hektorin jalkojen jänteet «ἐς σφυρὸν ἐκ πτέρνης», ”kantapäästä nilkkaan”, sitoo hänet vaunuihinsa ja raahaa hänet pois (22.396–398). Laulu 23 kuvaa Patrokloksen hautajaiset ja hänen kunniakseen pidetyt kilpailut: vaunukilpailun, nyrkkeilyn, painin ja juoksun. Laulussa 24 jumala Hermes johdattaa Priamoksen kreikkalaisten leirin läpi, ja Akhilleus antaa ruumiin takaisin. Runoelma päättyy Hektorin hautajaisiin: «ὣς οἵ γ᾽ ἀμφίεπον τάφον Ἕκτορος ἱπποδάμοιο», ”näin he hautasivat Hektorin, hevosten kesyttäjän”.

Moni luulee, että Ilias kertoo koko Troijan sodan. Niin ei ole. Se alkaa kymmenentenä vuonna ja kattaa vain muutaman viikon, noin viisikymmentä päivää (World History Encyclopedia laskee 52). Sodan alku, Pariksen tuomio ja Helenan ryöstö, mainitaan vain ohimennen. Akhilleuksen kuolema ennustetaan mutta sitä ei kerrota. Puuhevonen ei esiinny Iliaassa lainkaan: se on Odysseiassa, jossa laulaja Demodokos laulaa siitä (8.492–520), ja myöhemmin Vergiliuksen Aeneiissa. Näistä tapahtumista kertoivat muut, nyt kadonneet eepokset ja myöhemmät kirjailijat.

Kuuluisa kantapääkään ei ole Homerokselta. Iliaassa Akhilleus voi haavoittua: laulussa 21 keihäs raapaisee hänen kyynärvarttaan. Roomalainen runoilija Statius antaa Akhilleiissaan (1. vuosisata jaa.) Thetiksen kertoa kastaneensa vauvansa Styksin virtaan, ”kunpa olisin kastanut hänet kokonaan!”, ja myöhemmät kertomukset lisäävät, että kantapää, josta hän piti kiinni, jäi haavoittuvaksi. Kuka Homeros oli ja onko runoelman taustalla todellinen sota, on yhä kiistanalaista. Ilias, yli 15 000 säettä 24 laulussa, sai luultavasti muotonsa 700-luvulla eaa. pitkän suullisen lauluperinteen pohjalta.