Miksi 50 sanaa, ja mitkä
Emme löytäneet 50 sanan listaa, joka olisi yhteinen kaikille koulukursseille. Ohjelmia yhdistää pikemminkin ajatus perussanastosta. Kastilia-Leónin Griego II -opas mainitsee keinoja koota „un vocabulario básico griego de frecuencia”. Alankomaiden SLO:n tavoitteet vwo-koulun alaluokille edellyttävät, että oppilaat käyttävät sanojaan Griekse basiswoorden ymmärtääkseen yksinkertaisen tekstin. Tübingenin Graecum-kursseilla käytetään teosta Altgriechisch-Grundwortschatz, ja kokeiden tekstit ovat Platonilta ja Ksenofonilta. Alla olevat 50 sanaa ovat siis oma valintamme.
Lähtökohta on yleisyys. Wilfred Major arvioi, että noin 1 100 hakusanaa tuottaa 80 % tyypillisestä kreikkalaisesta tekstistä, ja Christopher Francesen Greek Core Vocabulary (Dickinson College Commentaries) järjestää noin 500 hakusanaa yleisyyden mukaan. Pelkkä tämä järjestys olisi huono ensimmäinen lista: sen 50 ensimmäisestä sijasta vain kuusi on verbejä (εἰμί, λέγω, γίγνομαι, ἔχω, φημί, ποιέω) ja vain kaksi substantiiveja (λόγος, θεός). Suuri osa muista on kielioppisanoja: ὁ, καί, δέ, γάρ. Siksi valitsimme koko listalta, sijoilta 3–395, verbejä ja substantiiveja suosien, ja tarkistimme jokaisen nykymuodon Triantafyllidisin nykykreikan sanakirjasta.
Testaa itsesi: 4 sanaa tältä sivulta
1 / 4
Mitä tämä sana tarkoittaa?
Kaksikymmentä sanaa, jotka jäivät
Sanakirja johtaa nämä sanat suoraan muinaiskreikasta. Kirjoitusmerkit ja äänne eroavat: έχω lausutaan [éxo], θεός [θeós]. Nuoli kulkee vanhasta uuteen, ja suluissa on nykyinen merkitys. Merkitys voi siirtyä: καλός tarkoitti ensin kaunista ja erinomaista, ja nyt sen ensimmäinen merkitys sanakirjassa on hyvä, ystävällinen.
- Verbit: ἔχω → έχω (olla jollakin), γράφω → γράφω (kirjoittaa), ἀκούω → ακούω (kuulla), μένω → μένω (jäädä), ἔρχομαι → έρχομαι (tulla), ζάω → ζω (elää)
- Substantiivit: ἄνθρωπος → άνθρωπος (ihminen), θεός → θεός (jumala), λόγος → λόγος (puhe, järki), πόλεμος → πόλεμος (sota), νόμος → νόμος (laki), ψυχή → ψυχή (sielu), σῶμα → σώμα (keho), ἡμέρα → ημέρα (päivä)
- Muut: καλός → καλός (hyvä), κακός → κακός (paha), πολύς → πολύς (paljon), ἄλλος → άλλος (toinen), καί → και (ja), ἀλλά → αλλά (mutta)
Yksi varoitus listan ulkopuolelta. παιδεύω on harjoitusverbi aloittelijoiden monisteissa, kuten Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa. Se on yhä kreikan verbi, mutta sen ensimmäinen nykymerkitys on vaivata jotakuta: „μη με παιδεύεις άλλο”, lakkaa kiusaamasta minua.
Kaksikymmentä sanaa uudessa muodossa
Nämä ovat samoja sanoja uudessa asussa. Kolme tapaa selittää monet niistä. Joitakin preesensmuotoja rakennettiin uudelleen aoristin vartalon pohjalta: μαθαίνω muodosta ἔμαθον, πεθαίνω muodosta ἀπέθανον, δίνω vartalosta δωσ-, λύνω vartalosta λυσ-. Joitakin substantiiveja syntyi akkusatiivista: ἄνδρα antoi sanan άντρας, γυναῖκα sanan γυναίκα, πατέρα sanan πατέρας. Toiset ovat deminutiiveja: παιδί sanasta παιδίον, χέρι sanasta χέριον. Ksenofonin Anabasis alkaa sanoilla παῖδες δύο; nykykreikaksi se on δύο παιδιά. Eniten muuttuivat pienet sanat: δεν tulee neutrimuodosta οὐδέν, σε sanasta εἰς ja για sanasta διά.
- Verbit: λέγω → λέω (sanoa), εἰμί → είμαι (olla), φέρω → φέρνω (tuoda), δίδωμι → δίνω (antaa), μανθάνω → μαθαίνω (oppia), εὑρίσκω → βρίσκω (löytää), πίπτω → πέφτω (pudota), λύω → λύνω (irrottaa, ratkaista), ἀποθνῄσκω → πεθαίνω (kuolla)
- Substantiivit ja adjektiivit: ἀνήρ → άντρας (mies), γυνή → γυναίκα (nainen), πατήρ → πατέρας (isä), παῖς → παιδί (lapsi), χείρ → χέρι (käsi), βασιλεύς → βασιλιάς (kuningas), πόλις → πόλη (kaupunki), μέγας → μεγάλος (suuri)
- Pienet sanat: οὐδέν → δεν (ei), εἰς → σε (sisällä, luo), διά → για (varten)
Kymmenen sanaa, jotka väistyivät
Tässä nykyinen arkisana on eri sana, joka otti vanhan paikan eikä polveudu siitä. Opettele parit yhdessä. Platonin Sokrateen puolustuspuheen alussa (17a) on οὐκ οἶδα; kreikkalainen sanoo nyt δεν ξέρω, eikä ξέρω polveudu sanasta οἶδα.
- ὁράω: nyt βλέπω, sekin vanha verbi. Mutta menneen ajan είδα jatkaa muotoa εἶδον, ja όραση jatkaa sanaa ὅρασις.
- ποιέω: nyt κάνω, verbistä κάμνω, ”valmistaa, tehdä työtä”. ποίημα (runo) on jäljellä.
- οἶδα: nyt ξέρω, muodosta ἐξεῦρον, verbin ἐξευρίσκω ”saada selville” aoristista.
- λαμβάνω: nyt παίρνω, verbistä ἐπαίρω, ”nostaa”. λαμβάνω on jäljellä muodollisessa kielessä.
- βούλομαι: nyt θέλω, verbin ἐθέλω rinnakkaismuoto. βούληση (tahto) on jäljellä.
- ὕδωρ: nyt νερό, ilmauksesta νηρὸν ὕδωρ, ”raikas vesi”.
- ναῦς: nyt πλοίο, toisesta vanhasta sanasta πλοῖον. ναύτης (merimies) on jäljellä.
- οἶκος: nyt σπίτι, hellenistisestä sanasta ὁσπίτιον (latinan sanasta hospitium). οίκος on jäljellä muodollisessa kielessä.
- ἵππος: nyt άλογο, hellenistisestä sanasta ἄλογον, ”järjetön”.
- ἀγαθός: arkinen sana hyvälle on nyt καλός. αγαθός viittaa lempeään ja harmittomaan ihmiseen.
Kahdeksan sanaa, silloin ja nyt
| Muinaiskreikka | Nykykreikka | Merkitys |
|---|---|---|
| sanoa | ||
| olla jollakin | ||
| nähdä (korvasi ὁράω) | ||
| kirjoittaa | ||
| löytää | ||
| oppia | ||
| ihminen | ||
| nainen |
Opiskelen muinaiskreikkaa: kuinka vaikeaa nykykreikka on?