Antiikin Korintti, kaupunki kahden meren välissä

Katso Kreikan karttaa. Peloponnesos on yhteydessä mantereeseen kapealla maakaistaleella, kannaksella, kreikaksi ἰσθμός. Korintti, Κόρινθος, sijaitsi tämän kaistaleen vieressä, jyrkän Akrokorintti-nimisen kallion, Ἀκροκόρινθος, alapuolella.

Kaupungilla oli kaksi satamaa, yksi kummallakin merellä. Lekhaion, Λέχαιον, palveli Italiasta tulevia laivoja ja Kenkhreai, Κεγχρεαί, Aasiasta tulevia laivoja (Strabon 8.6.22). Merimiehet pelkäsivät pitkää matkaa Peloponnesoksen ympäri myrskyisen Malean niemen ohi. Strabon (8.6.20) lainaa siitä sanontaa: ”kun kierrät Malean, unohda kotisi”. Siksi kauppiaat pysähtyivät mieluummin Korintissa.

Näin kaupunki rikastui. Jo Homeros kutsuu sitä sanalla ἀφνειός, ”varakas” (Ilias 2.570), ja Thukydides (1.13) sanoo, että sillä oli aina kauppapaikka. Strabon (8.6.21) kertoo myös myytin: Peirenen lähteellä Akrokorintilla sankari Bellerofon sai kiinni siivekkään hevosen Pegasoksen sen juodessa.

Noin vuonna 750 eaa. valtaa piti yksi suku, bakkhiadit. Noin vuonna 657 eaa. Kypselos-niminen mies, Κύψελος, syöksi heidät vallasta ja hallitsi yksin τύραννος-asemassa. Antiikin Kreikassa sana tarkoitti hallitsijaa, joka oli ottanut vallan väkisin tai lain vastaisesti; nykyään se tarkoittaa ennen kaikkea julmaa hallitsijaa. Herodotos (5.92) kertoo, että vauvana Kypselos piilotettiin surmaajilta arkkuun, κυψέλη, ja että hän sai siitä nimensä. Nykykreikassa κυψέλη tarkoittaa mehiläispesää. Hänen poikansa Periandros, Περίανδρος, seurasi häntä noin vuonna 627 eaa. ja kuoli 580-luvulla eaa.; lähteet antavat eri vuosia.

Korinttilaiset perustivat Syrakusan Sisiliaan ja asettuivat Kerkyraan, nykyiseen Korfuun, perimätiedon mukaan noin vuonna 733 eaa. Thukydides (1.13) kertoo, että heidän sanotaan rakentaneen Kreikan ensimmäiset trieerit, ja mainitsee korinttilaisen laivanrakentajan, ναυπηγός, nimeltä Ameinokles. Hän mainitsee myös vanhimman tuntemansa meritaistelun, Korintin ja Kerkyran välillä.

Korintin savenvalajat keksivät mustafiguurisen tekniikan: tummia siluetteja, joiden yksityiskohdat on kaiverrettu. Heidän pienet öljypullonsa, aryballokset, levisivät laajalle 600-luvulla eaa. Herodotos (2.167) lisää, että korinttilaiset halveksivat käsityöläisiä vähemmän kuin muut kreikkalaiset.

Laivat saattoivat välttää Malean kokonaan, jos ne ylittivät kannaksen maitse. Strabon (8.6.22) kutsuu tätä ylityspaikkaa nimellä δίολκος. Arkeologi Nikolaos Verdelis kaivoi täällä esiin vuodesta 1956 alkaen kivetyn tien ja ajoitti sen noin vuoteen 600 eaa., Periandroksen aikaan. Kiveyksessä on uria, jotka hän tulkitsi pyörien ohjaimiksi.

Thukydides (8.7–8) kertoo, miten spartalaiset aikoivat vuonna 412 eaa. siirtää laivoja kannaksen yli. Useimmat historioitsijat arvelevat nykyään, ettei sotalaivoja vedetty sen yli säännöllisesti ja että vaunut kuljettivat lähinnä raskaita kuormia, ehkä puuta tai marmoria.

Ihmiset haaveilivat myös kanavasta, διῶρυξ, sanasta, jota jo Herodotos käyttää. Pausanias (2.1.5) näki paikan, jossa joku oli yrittänyt kaivaa ja luovuttanut. Muut lähteet nimeävät keisari Neron vuonna 67 jaa. Kanava, nykykreikaksi διώρυγα, avattiin lopulta vuonna 1893. Se on noin 6,3 km pitkä, ja se katkaisi osia vanhasta tiestä. Kreikkalaiset käyttävät yhä nimeä ο Ισθμός της Κορίνθου.

Korintti pysyi kuuluisana. Euripides sijoitti sinne Medeiansa, ja Plutarkhos (Aleksanteri 14) sijoittaa Aleksanterin ja Diogeneen kohtaamisen kaupungin lähelle. Sitten, vuonna 146 eaa., roomalainen sotapäällikkö Lucius Mummius tuhosi sen (Pausanias 7.16; Strabon 8.6.23). Strabon kertoo paikalla olleen historioitsija Polybioksen mukaan, että sotilaat pelasivat lautapelejä maahan heitettyjen kuuluisien maalausten päällä.

Strabonin mukaan kaupunki oli sen jälkeen pitkään autiona, kunnes Julius Caesar lähetti sinne siirtolaisia, enimmäkseen vapautettuja orjia; siirtokunta ajoitetaan vuoteen 44 eaa. Siirtolaiset kaivoivat auki vanhoja hautoja ja myivät ruukut Roomassa nimellä νεκροκορίνθια. Tässä roomalaisessa Korintissa apostoli Paavali viipyi vuoden ja kuusi kuukautta (Apostolien teot 18:11). Hänen kirjeillään kaupungin kristityille on kreikaksi otsikko «Προς Κορινθίους».

Nykyään rauniot ovat paikassa Αρχαία Κόρινθος. Amerikkalainen klassisten opintojen koulu on kaivanut täällä vuodesta 1896. Apollonin temppelin seitsemän yhdestä kivestä tehtyä pylvästä 500-luvun puolivälistä eaa. seisoo yhä. Ne ovat doorilaisia, vaikka myöhempi korinttilainen pylväsjärjestys, κορινθιακός ρυθμός, on saanut nimensä kaupungista. Nykyinen Korintti rakennettiin muutaman kilometrin päähän vuoden 1858 maanjäristyksen jälkeen.