Ateenan Akropolis

Sana akropolis tulee kreikasta: ἄκρος tarkoittaa ”korkein” ja πόλις tarkoittaa ”kaupunki”. ἀκρόπολις on siis ”korkea kaupunki”, kaupungin ylin osa, jossa ihmiset pystyivät puolustautumaan. Monella kreikkalaisella kaupungilla oli akropolis, mutta kuuluisin on Ateenan Akropolis.

Se on suuri kallio keskellä Ateenaa. Sen rinteet ovat jyrkkiä, ja vain länsipuolelta pääsee helposti ylös. Vahvat muurit ovat suojanneet huippua yli 3 300 vuotta. Ensimmäinen muuri rakennettiin 1200-luvulla eaa. mykeneläisen hallitsijan asunnon ympärille.

700-luvulla eaa. kalliosta tuli pyhä paikka. Ateenalaiset palvoivat siellä Athenea, jumalatarta, joka suojeli heidän kaupunkiaan. Hänen nimensä ja kaupungin nimi ovat melkein samat: Ἀθηνᾶ ja Ἀθῆναι. Joka vuosi ateenalaiset viettivät hänen kunniakseen suurta juhlaa, panathenaia-juhlaa (Παναθήναια).

Vuonna 490 eaa. ateenalaiset voittivat Persian armeijan Marathonilla. Pian sen jälkeen he aloittivat valtavan uuden temppelin Akropoliille. Se ei kuitenkaan koskaan valmistunut. Vuonna 480 eaa. persialaiset palasivat, valtasivat Ateenan ja tuhosivat kallion temppelit.

Muutaman vuoden ajan pyhä paikka oli raunioina. Sitten vuonna 448 eaa. ateenalaiset päättivät rakentaa sen uudelleen. Ateena oli tuolloin rikas ja mahtava. Sen johtaja Perikles (Περικλῆς) käynnisti suuren rakennusohjelman, joka kesti vuosisadan loppuun asti.

Kreikkalainen kirjailija Plutarkhos kertoo, että Perikles valitsi kuvanveistäjä Feidiaan (Φειδίας) valvomaan kaikkia töitä. Parthenonin arkkitehdit olivat Iktinos ja Kallikrates. Rakentajat ja kuvanveistäjät työskentelivät monta vuotta kiiltävän valkoisen marmorin (μάρμαρον) parissa. He tekivät rakennuksista niin kauniita, että ihmiset tulevat yhä kaikkialta maailmasta katsomaan niitä.

Kävijät nousevat yhä länsipuolelta, ja he näkevät yhä neljä rakennusta Perikleen ajalta:

• Propylaia (Προπύλαια, ”portti”): komea sisäänkäynti, jonka arkkitehti Mnesikles rakensi vuosina 437–432 eaa. Se ei koskaan valmistunut kokonaan, koska Ateenan ja Spartan välille syttyi sota.
• Parthenon (Παρθενών): Athena Parthenoksen eli ”neito-Athenen” suuri temppeli, rakennettu vuosina 447–438 eaa. Siinä on 8 pylvästä kummassakin päädyssä ja 17 kummallakin sivulla. Sisällä seisoi Feidiaan tekemä Athenen patsas kullasta ja norsunluusta. Pitkä veistetty nauha, friisi, esitti panathenaia-juhlaa.
• Athena Niken temppeli (Νίκη tarkoittaa voittoa): pieni ja siro temppeli sisäänkäynnin lähellä, rakennettu vuosina 427–424 eaa.
• Erekhtheion (Ἐρέχθειον): Athenen ja merenjumala Poseidonin temppeli, rakennettu vuosina 421–406 eaa. Sen kuuluisassa eteishallissa on kuusi nuorten naisten patsasta, jotka kannattelevat kattoa: karyatidit (Καρυάτιδες).

Antiikin jälkeen rakennuksilla oli monta omistajaa. Parthenonista tuli kristillinen kirkko ja myöhemmin, osmanien vallan aikana, moskeija. Vuonna 1687 venetsialainen armeija hyökkäsi Akropolikselle. Osmanisotilaat säilyttivät ruutia Parthenonissa. Pommituksen aikana ruuti räjähti, ja suuria osia temppelistä sortui.

1800-luvun alussa brittiläisen lordi Elginin palveluksessa olleet miehet veivät pois monia veistoksia ja myös yhden karyatideista. Vuodesta 1833 Akropolis on ollut uuden Kreikan valtion arkeologinen kohde. Vuodesta 1975 asiantuntijatoimikunta on ohjannut huolellisia korjauksia kivi kiveltä. Vuonna 1987 UNESCO lisäsi Akropoliksen maailmanperintöluetteloon.

Kallio kuuluu myös uudempaan historiaan. Vuonna 1941, toisen maailmansodan aikana, saksalaiset sotilaat nostivat lippunsa Akropolikselle. Eräänä yönä kaksi nuorta kreikkalaista kiipesi ylös ja laski sen alas. Voit lukea heidän tarinansa alempana.