Knossoksen palatsi

Knossos on Herakleionin kaupungin lähellä Kreetan saarella. Täällä asui ihmisiä hyvin pitkään, noin vuodesta 7000 eaa. aina roomalaisaikaan asti. Noin vuonna 1900 eaa. minolaiset rakensivat tänne suuren palatsin. Se vaurioitui useammin kuin kerran ja rakennettiin uudelleen. Noin vuoden 1450 eaa. jälkeen siinä asui mantereelta tulleita kreikkalaisia, mykeneläisiä.

Palatsissa on neljä siipeä eli neljä osaa suuren avoimen pihan ympärillä. Kreikaksi piha on αυλή (muinaiskreikaksi αὐλή). Pihan ympärillä oli huoneita hallitsijoille, työpajoja, pieniä pyhäkköjä jumalille ja juhlasaleja. Siellä oli myös paljon varastohuoneita. Jokainen niistä on αποθήκη, sama sana, jota kreikkalaiset käyttävät nykyään varastosta tai varastorakennuksesta. Ruokaa säilytettiin siellä korkeissa saviruukuissa.

Kuuluisin huone on valtaistuinsali. Kivinen istuin, θρόνος, on seinää vasten, ja kolmella sivulla on kivipenkit. Sen molemmin puolin makaa maalattuja aarnikotkia. Aarnikotka, kreikaksi γρύπας (muinaiskreikaksi γρύψ), on taruolento, jolla on leijonan ruumis ja kotkan pää. Kuka istui tällä valtaistuimella? Kuningas, papitar vai joku, joka esitti jumalatarta? Arkeologit ovat yhä eri mieltä.

Minolaiset peittivät palatsin seinät maalauksilla. Seinämaalaus on fresko, kreikaksi τοιχογραφία. Sana muodostuu sanoista τοῖχος, ”seinä”, ja γράφω, ”kirjoitan, piirrän”.

Kun palatsi kaivettiin esiin, maalauksista löytyi vain pieniä rikkoutuneita palasia. Arkeologi Arthur Evansille työskennelleet taiteilijat, kuten sveitsiläinen taidemaalari Émile Gilliéron ja hänen poikansa, jonka nimi oli myös Émile, kokosivat palaset yhteen ja maalasivat puuttuvat osat. Kuuluisa Liljaprinssi, kukkien keskellä kävelevä nuori mies, koottiin vuonna 1905. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole varmoja, kuuluvatko kaikki sen palaset samaan maalaukseen.

Muut maalaukset esittävät sinisiin pukeutuneita naisia, härän yli hyppiviä nuoria ja sinisiä delfiinejä. Delfiinien kopio on huoneessa, jota Evans kutsui Kuningattaren megaroniksi. Μέγαρο (muinaiskreikaksi μέγαρον) tarkoittaa suurta salia ja nykyään myös suurta, komeaa rakennusta, kuten konserttitaloa. Jotkut asiantuntijat arvelevat, että delfiinit olivat oikeastaan yläkerran huoneen lattiassa ja putosivat alas, kun rakennus romahti. Freskojen aidot palaset säilytetään Herakleionin arkeologisessa museossa.

Muinaiset kreikkalaiset kertoivat Knossoksesta kuuluisan tarinan. Kuningas Minoksella oli hirviö, Minotauros, jolla oli härän kasvot ja ihmisen ruumis. Taitava rakentaja Daidalos teki rakennuksen, jossa oli niin paljon mutkittelevia käytäviä, ettei kukaan löytänyt ulos: λαβύρινθος eli labyrintti. Minos sulki Minotauroksen sinne.

Ateenan piti lähettää Kreetalle seitsemän nuorukaista ja seitsemän neitoa annettavaksi Minotaurokselle. Eräänä vuonna heidän mukanaan lähti ateenalainen sankari Theseus. Minoksen tytär Ariadne auttoi häntä. Hän antoi Theseukselle lankakerän. Theseus sitoi langan oveen, löysi Minotauroksen ja tappoi sen ja seurasi sitten lankaa takaisin ulos. Tämän tarinan voi lukea Apollodoroksen kirjasta. Hän oli kirjailija, joka eli monta vuosisataa palatsin tuhon jälkeen.

Oliko palatsi todella labyrintti? Monet ajattelevat, että tarina on ehkä syntynyt itse palatsista, sen pimeistä käytävistä ja monista huoneista. Knossoksesta löytyneessä savitaulussa, joka on kirjoitettu lineaari B ‑nimisellä kirjoituksella, on sana da-pu₂-ri-to, ”labyrintti”. Jotkut tutkijat yhdistävät sanan sanaan λάβρυς, kaksiteräinen kirves, joka on palatsissa usein näkyvä merkki. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole varma.

Paikan löysi vuonna 1878 Minos Kalokairinos, herakleionilainen mies. Sitten brittiläinen arkeologi Arthur Evans osti maan. Hän kaivoi siellä vuosina 1900–1931 ja löysi palatsin, osan sitä ympäröineestä kaupungista ja sen haudat.

Evans ei vain kaivanut. Hän rakensi myös osia palatsista uudelleen teräsbetonista, joka oli moderni rakennusaine. Hän pystytti lyhyitä punaisia pylväitä. Kreikaksi pylväs on κίονας (muinaiskreikaksi κίων), mutta arkikielessä sanotaan κολόνα, joka on italiasta tullut sana. Hän rakensi uudelleen myös portaita ja yläkerroksia. Nämä uudet osat auttavat kävijöitä kuvittelemaan palatsin, mutta ne näyttävät Evansin omat ajatukset, emmekä aina voi olla varmoja, että ne ovat oikeita.

Nykyään Knossos on yksi Kreikan vierailluimmista muinaisista paikoista. Suurin osa siitä on raunio, kreikaksi ερείπιο (muinaiskreikaksi ἐρείπιον). Kreikan kulttuuriministeriö vain tukee ja suojelee nyt vanhoja muureja. Vuonna 2025 Knossos ja viisi muuta minolaista paikkaa liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Unesco toteaa, että kaikki Evansin rakennustyöt on dokumentoitu hyvin, ja toivoo selkeämpiä tapoja näyttää kävijöille, mikä on muinaista ja mikä uutta.