Mykeneläinen kulttuuri – Agamemnonin maailma

Noin 3600 vuotta sitten, kauan ennen kuin Ateena ja Sparta tulivat kuuluisiksi, Manner-Kreikkaan syntyi rikas kulttuuri. Sen ihmisiä kutsutaan mykeneläisiksi heidän rikkaimman kaupunkinsa Mykenen (Μυκῆναι) mukaan. Mykene sijaitsee Peloponnesoksen koillisosassa. Heidän maailmansa kesti noin vuodesta 1600 vuoteen 1100 eaa., myöhäisellä pronssikaudella, jolloin työkalut ja aseet tehtiin pronssista.

Mykeneläiset puhuivat kreikan kielen varhaista muotoa, joten he ovat ensimmäisiä kreikkalaisia, joiden sanoja voimme lukea. Homeros kutsui sankariajan kreikkalaisia akhaialaisiksi (Ἀχαιοί), ja hänen runoissaan juuri he purjehtivat Troijaan. Mykeneläiset oppivat paljon Kreetan vanhemmalta minolaiselta kulttuurilta, ja heidän vaikutuksensa ulottui Vähästä-Aasiasta, Lähi-idästä ja Egyptistä läntiselle Välimerelle.

Yhtä mykeneläistä valtiota ei ollut. Oli useita kuningaskuntia, joilla kullakin oli oma palatsinsa: Mykene ja Tiryns Argoliissa, Pylos Messeniassa, Theba Boiotiassa ja muita. Jokainen palatsi oli ympäröivän alueen hallinnon, kaupan, sotajoukon ja uskonnon keskus.

Mykeneläisen palatsin sydän oli megaron (μέγαρον), suuri sali, jonka keskellä oli pyöreä tulisija ja sen ympärillä neljä puupylvästä. Se oli hallitsijan valtaistuinsali. Pyloksessa pian vuoden 1300 eaa. jälkeen rakennetussa palatsissa oli pohjakerroksessa yli 100 huonetta: asuintiloja, työpajoja ja ruukkuja täynnä olevia varastoja.

Hallitsijalla oli erityinen arvonimi, wanax, sana, jonka myöhemmät kreikkalaiset kirjoittivat ἄναξ, ”herra”. Homeros käyttää sitä vielä: Agamemnon on ”ἄναξ ἀνδρῶν”, ”miesten herra” (Ilias 1.7). Nykykreikan sana ανάκτορο, ”palatsi”, kuuluu samaan sanaperheeseen. Homeros kutsuu Agamemnonia myös sanalla βασιλεύς, josta tuli nykyinen βασιλιάς, ”kuningas”.

Palatsin kirjurit pitivät kirjanpitoa pienissä savitauluissa kirjoituksella, jota kutsutaan nimellä lineaari B. Taulut luettelevat, mitä palatsi omisti, keräsi ja jakoi, ja ne kertovat paljon siitä, miten mykeneläinen valtio toimi. Ensimmäiset lineaari B -taulut Manner-Kreikasta löydettiin Pyloksesta vuonna 1939. Vuonna 1952 arkkitehti Michael Ventris osoitti, että kirjoitus oli kreikkaa. Hän rakensi tutkija Alice Koberin vuosien työn varaan. Nämä taulut ovat vanhinta tuntemaamme kreikankielistä kirjoitusta.

Mykeneläiset palatsit sijaitsivat kukkuloilla valtavien muurien, τείχη, sisällä. Kivet ovat niin suuria, etteivät myöhemmät kreikkalaiset uskoneet ihmisten siirtäneen niitä. Matkakirjailija Pausanias kertoo, että Tirynsin ja Mykenen muurit olivat kyklooppien (Κύκλωπες), myyttien yksisilmäisten jättiläisten, työtä. Tirynsissä, hän kirjoittaa, muulipari ei saisi liikkumaan pienintäkään kiveä (Pausanias 2.25.8). Arkeologit kutsuvat tätä rakennustapaa yhä kykloopiseksi: valtavia karkeita lohkareita, pieniä kiviä raoissa eikä laastia. Tirynsissä muurit ovat jopa 8 metriä paksuja ja 13 metriä korkeita.

Mykenen pääsisäänkäynti on Leijonaportti (Πύλη των Λεόντων), jonka oviaukon yläpuolelle on veistetty kaksi kivileijonaa. Pausaniaskin näki sen (2.16.5). Portti lisättiin, kun muureja laajennettiin 1200-luvulla eaa.; tutkijat esittävät ajoituksia noin vuosien 1300 ja 1250 eaa. väliltä.

Mykeneläiset rakensivat myös komeita hautoja. 1500-luvulla eaa. hallitsijat haudattiin syviin kuiluhautoihin aseiden, maljojen ja kultaisten kuolinnaamioiden kanssa. Myöhemmin hallitsijasuvut käyttivät tholos-hautoja (θόλος), pyöreitä kivikammioita, joiden korkea katto on mehiläispesän muotoinen. Kuuluisin on niin sanottu Atreuksen aarrekammio, joka oli todellisuudessa hauta. Ei ihme, että Homeros kutsuu Mykeneä sanalla ”πολύχρυσος”, ”kultarikas” (Ilias 11.46).

Kreikkalaisessa tarustossa Mykene oli kuningas Agamemnonin kaupunki. Atreuksen poika Agamemnon johti kreikkalaiset Troijaa vastaan. Homeroksen Ilias kertoo hänen riidastaan Akhilleuksen kanssa, ja kreikkalainen tragedia hänen murhastaan, kun hän palasi kotiin. Mutta oliko hän todellinen henkilö?

Vuonna 1876 saksalainen liikemies Heinrich Schliemann kaivoi Mykenen muurien sisäpuolella ja löysi hautapiiri A:n rikkaat haudat. Hän yhdisti yhden kultanaamioista Agamemnoniin, ja sitä kutsutaan yhä ”Agamemnonin naamioksi”. Nykyään tiedämme, että nämä kuiluhaudat ovat 1500-luvulta eaa., noin kolmesataa vuotta aikaisemmilta ajoilta kuin perimätieto ajoittaa Troijan sodan. Naamio kuului siis aiemmalle hallitsijalle. Kultanaamiot ovat nyt esillä Ateenan kansallisessa arkeologisessa museossa.

Historioitsijat eivät tiedä, elikö Agamemnon todella, ja he ovat eri mieltä siitä, kuinka paljon historiaa Troijan sodan tarinassa on. Varmaa on, että noin vuonna 1200 eaa. monet palatsit tuhoutuivat; Pyloksen palatsi paloi suuressa tulipalossa. Syistä kiistellään yhä: levottomuudet, talouden taantuminen, kansojen liikkeet Välimerellä ja voimakkaat maanjäristykset. 1000-luvulle eaa. tultaessa mykeneläinen maailma oli kadonnut, mutta muisto ”kultarikkaasta Mykenestä” eli Homeroksen runoissa.