Tervehdykset ovat ensimmäistä kreikkaa, jota käytät, ja niitä kreikkalaiset arvostavat matkailijan suusta eniten. Ne ovat lyhyitä, mutta niihin sisältyy kaksi tietoa, joita suomen ”hei” ei kerro: vuorokaudenaika ja se, puhutko muodollisesti vai tuttavallisesti. Alla olevassa translitteraatiossa aksentti merkitsee painollista tavua, ch äännetään kuin saksan ach (voimakas, raapiva h) ja d kuin englannin sanan "this" th.
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys | Milloin käytetään |
|---|---|---|---|
| Καλημέρα | kaliméra | Hyvää huomenta / päivää | Heräämisestä noin keskipäivään tai alkuiltapäivään |
| Καλησπέρα | kalispéra | Hyvää iltaa | Myöhäisestä iltapäivästä alkaen, kun saavut tai tapaat jonkun |
| Καληνύχτα | kaliníchta | Hyvää yötä | Vain lähtiessä illalla tai mennessä nukkumaan, ei koskaan tervehdyksenä |
| Γεια σου | yia su | Hei / heippa (tuttavallinen) | Yksi tuttu ihminen, lapsi, ystävä |
| Γεια σας | yia sas | Hei / näkemiin (kohtelias tai monikko) | Tuntematon, iäkkäämpi henkilö, kauppa, ryhmä |
| Χαίρετε | chérete | Päivää / näkemiin (muodollinen) | Kohtelias ja hieman vanhahtava, kaupoissa ja virastoissa |
Γεια tarkoittaa ”terveyttä”, joten γεια σου on kirjaimellisesti ”terveyttä sinulle”. Se käy sekä tervehdykseksi että hyvästiksi mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Ystävien kesken kuulee myös pelkän γεια!. Καλημέρα-tervehdykseen vastataan usein samalla sanalla tai kohteliaammin καλημέρα σας.
Muodollinen vai tuttavallinen: γεια σου vai γεια σας?
Kreikassa on kaksi tapaa sanoa ”sinä”: εσύ yhdelle hyvin tuntemallesi ihmiselle ja εσείς useammalle ihmiselle tai yhdelle, jota teititellään. Tervehdykset jakautuvat samoin: γεια σου / γεια σας, τι κάνεις / τι κάνετε. Teitittely on kreikassa paljon yleisempää kuin suomessa: käytä kohteliasta muotoa tuntemattomille, iäkkäämmille, kauppojen, hotellien ja virastojen henkilökunnalle sekä kaikille, joita puhuttelisit ”herra” tai ”rouva” (κύριε, κυρία). Siirry tuttavalliseen muotoon, kun toinen tekee niin tai ehdottaa sitä: Να μιλάμε στον ενικό; (”sinutellaanko?”). Nuorten ja ystävien kesken tuttavallinen muoto tulee nopeasti.
Mitä kuuluu kreikaksi? Kysymykset ja vastaukset
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys |
|---|---|---|
| Τι κάνεις; | ti kánis? | Mitä kuuluu? (tuttavallinen) |
| Τι κάνετε; | ti kánete? | Mitä kuuluu? (kohtelias tai monikko) |
| Πώς είσαι; / Πώς είστε; | pos íse? / pos íste? | Miten voit? / Miten voitte? (tuttavallinen / kohtelias) |
| Τι γίνεται; | ti yínete? | Mitäs? Miten menee? (rento) |
| Καλά, ευχαριστώ. | kalá, efcharistó. | Hyvää, kiitos. |
| Πολύ καλά. / Μια χαρά. | polí kalá. / mia chará. | Oikein hyvää. / Tosi hyvin. |
| Έτσι κι έτσι. | étsi ki étsi. | Siinähän se. |
| Δεν είμαι καλά. | den íme kalá. | En voi hyvin. |
| Εσύ; / Εσείς; | esí? / esís? | Entä sinulle? / Entä teille? (tuttavallinen / kohtelias) |
Τι κάνεις tarkoittaa kirjaimellisesti ”mitä teet?”, mutta tervehdyksenä se tarkoittaa aina ”mitä kuuluu?”. Tyypillinen keskustelu: Γεια σου, Νίκο! Τι κάνεις; — Καλά, ευχαριστώ. Εσύ; — Μια χαρά! Huomaa Νίκο, ei Νίκος: kun puhutellaan jotakuta suoraan, monen nimen pääte muuttuu (vokatiivi). Erisnimien kielioppimuistiinpano selittää tämän.
Kiitos, ole hyvä ja anteeksi kreikaksi
- Ευχαριστώ (efcharistó) = kiitos; ευχαριστώ πολύ = kiitos paljon.
- Παρακαλώ (parakaló) = ole hyvä / kiitos (pyynnössä), mutta myös ”eipä kestä”, ”tässä, olkaa hyvä”, ja nousevalla sävyllä kaupassa tai puhelimessa sanottuna ”voinko auttaa?” tai ”haloo?”.
- Τίποτα (típota) = ”ei mitään”, toinen vastaus kiitokseen. Vielä lämpimämpi: να 'σαι καλά (na 'se kalá, ”voi hyvin”).
- Συγγνώμη (signómi) = anteeksi, myös huomion saamiseksi tai jonkun ohi päästäkseen. Muodollisempi: με συγχωρείτε (me sinchoríte).
- Δεν πειράζει (den pirázi) = ”ei se mitään, ei haittaa”, tavallinen vastaus anteeksipyyntöön.
Itsensä esitteleminen kreikaksi
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys |
|---|---|---|
| Πώς σε λένε; / Πώς σας λένε; | pos se léne? / pos sas léne? | Mikä sinun nimesi on? (tuttavallinen / kohtelias) |
| Με λένε Άννα. | me léne Ánna. | Nimeni on Anna. |
| Είμαι ο Πέτρος. / Είμαι η Μαρία. | íme o Pétros. / íme i María. | Olen Petros. / Olen Maria. |
| Χαίρω πολύ. | chéro polí. | Hauska tutustua. |
| Κι εγώ. / Επίσης. | ki egó. / epísis. | Samoin. / Niin minustakin. |
| Από πού είσαι; | apó pu íse? | Mistä olet kotoisin? |
| Είμαι από την Ελβετία. | íme apó tin Elvetía. | Olen Sveitsistä. |
| Μιλάω λίγα ελληνικά. | miláo líga elliniká. | Puhun vähän kreikkaa. |
Kreikassa nimien edellä on artikkeli: είμαι ο Πέτρος, kirjaimellisesti ”olen se Petros”. Με λένε tarkoittaa kirjaimellisesti ”minua kutsutaan”. Lisää verbistä είμαι: olla ja omistaa.
Miten sanotaan näkemiin kreikaksi
- Γεια σου / γεια σας: arkinen hyvästi.
- Τα λέμε (ta léme) = nähdään; τα λέμε αύριο = nähdään huomenna.
- Αντίο (adío) = hyvästi, hieman lopullisempi tai muodollisempi.
- Καλή συνέχεια (kalí sinéchia) = ”mukavaa päivän jatkoa”, hyvin yleinen kaupasta lähtiessä tai puhelun lopuksi.
- Καλό βράδυ (kaló vrádi) = hyvää iltaa (hyvästellessä); καλό σαββατοκύριακο = hyvää viikonloppua.
- Καλή εβδομάδα maanantaisin ja καλό μήνα kuukauden ensimmäisenä päivänä: kreikkalaiset toivottavat toisilleen hyvää viikkoa ja hyvää kuukautta.
Toivotukset: χρόνια πολλά ja nimipäivät
Kreikan hyödyllisin toivotus on Χρόνια πολλά! (chrónia pollá, ”monia vuosia”). Se sanotaan syntymäpäivänä, nimipäivänä, jouluna, pääsiäisenä ja uutenavuotena. Vastaus on ευχαριστώ, tai yhteisenä juhlapyhänä επίσης (”samoin”). Moni kreikkalainen juhlii nimipäiväänsä (ονομαστική γιορτή), sen pyhimyksen juhlaa, jonka mukaan hänet on nimetty, yhtä paljon kuin syntymäpäiväänsä: jokainen Νίκος 6. joulukuuta, jokainen Μαρία 15. elokuuta. Muita toivotuksia, joita kuulet:
- Καλή όρεξη (kalí órexi) = hyvää ruokahalua; Γεια μας! (yia mas) = kippis!
- Καλό ταξίδι (kaló taxídi) = hyvää matkaa; Περαστικά (perastiká) = pikaista paranemista.
- Καλά Χριστούγεννα = hyvää joulua; Καλή χρονιά = hyvää uutta vuotta.
- Pääsiäisenä: Χριστός ανέστη (”Kristus on noussut kuolleista”), johon vastataan Αληθώς ανέστη (”totisesti noussut”).
Elekieli: mitä kreikkalaiset tekevät päällään ja käsillään
Ystävät ja sukulaiset tervehtivät yleensä toisiaan suukolla molemmille poskille; kättely on tavallista muodollisissa tilanteissa ja ensitapaamisella. Varo kyllä- ja ei-sanoja: ναι (ne) tarkoittaa kyllä, vaikka se kuulostaa suomalaisen korvaan lähes kieltävältä ”nei”-sanalta, ja όχι (óchi) tarkoittaa ei. Nopea pään nykäisy ylöspäin, usein kulmat kohotettuina ja pienen kielen naksautuksen kera, tarkoittaa myös ei. Ja vältä työntämästä avointa kämmentä harotetuin sormin kohti jonkun kasvoja: tämä ele, μούντζα, on loukkaus.
Usein kysytyt kysymykset
Miten sanotaan ”mitä kuuluu” kreikaksi?
Τι κάνεις; (ti kánis?) ystävälle, τι κάνετε; (ti kánete?) teititeltävälle tai ryhmälle. Tavallinen vastaus on καλά, ευχαριστώ.
Onko ”γεια σου” tervehdys vai hyvästi?
Molempia. Sitä voi käyttää mihin vuorokaudenaikaan tahansa, tullessa ja lähtiessä. Käytä muotoa γεια σας tuntemattomille ja ryhmille.
Milloin sanotaan καλησπέρα eikä καλημέρα?
Καλημέρα noin keskipäivään tai alkuiltapäivään asti, καλησπέρα myöhäisestä iltapäivästä alkaen. Καληνύχτα on vain yöllä hyvästellessä.
Mitä ”χρόνια πολλά” tarkoittaa?
”Monia vuosia”. Se on yleistoivotus syntymäpäiville, nimipäiville ja juhlapyhille, vähän kuin ”hyvää syntymäpäivää” ja ”hyvää juhlaa” samassa.
Harjoittele näitä fraaseja äänitteiden kanssa tehtävissä tervehdykset ja kohteliaisuus ja tervehdysten kuunteleminen, ja opettele sitten 100 ensimmäistä kreikan sanaa. Tervehdykset aloittavat ilmaisen A1-tason kreikan kurssimme.