Vergina: Makedonian kuninkaalliset haudat

Verginan kylän perustivat vuonna 1922 pakolaiset Mustanmeren alueelta. Se on noin 13 kilometrin päässä Verian kaupungista. Sen vieressä ovat paljon vanhemman paikan rauniot: Αἰγαί (Aigai) oli Makedonian kuningaskunnan ensimmäinen pääkaupunki. Vuonna 1968 historioitsija Nicholas Hammond tunnisti rauniot Aigaiksi, ja useimmat tutkijat hyväksyvät tämän nykyään.

Noin vuonna 400 eKr. tai joitakin vuosikymmeniä myöhemmin (tutkijat ovat eri mieltä) valtakunnan hallinto siirtyi Pellaan, mutta Aigai pysyi kuninkaiden hautapaikkana ja seremonioiden keskuksena. Historioitsija Diodoros (19.52) kertoo, että Kassandros hautasi sinne kuningas Filippos Arrhidaioksen ja kuningatar Eurydiken, «καθάπερ ἔθος ἦν τοῖς βασιλεῦσι», kuten kuninkaiden kohdalla oli tapana. Vuonna 336 eKr. Filippos II murhattiin Aigain teatterissa palatsinsa vieressä, ja hänen poikansa Aleksanteri julistettiin kaupungissa kuninkaaksi. Vuonna 168 eKr. roomalaiset tuhosivat Aigain.

Aigain hautausmaalla on Kreikan kulttuuriministeriön mukaan 530 hautakumpua. Hautakumpu on kreikaksi τύμβος. Suurin, Suuri kumpu, kreikaksi Μεγάλη Τούμπα, oli 110 metriä leveä ja 13 metriä korkea.

Sitä ei ollut alusta asti. Plutarkhos (Pyrrhos 26) kertoo, että kuningas Pyrrhos valtasi Aigain ja jätti kaupunkiin galatalaisista koostuvan varuskunnan. He kaivoivat auki kuninkaiden hautoja, veivät aarteet ja levittelivät luut, τὰ ὀστᾶ. Ministeriö ajoittaa tämän vuosiin 276/5 eKr., mutta Pyrrhoksen sotaretki Makedoniaan ajoitetaan yleensä noin vuoteen 274 eKr. Myöhemmin jokin kuningas, ehkä Antigonos Gonatas, näyttää peittäneen vielä koskemattomat haudat valtavalla maakasalla.

Manolis Andronikos Thessalonikin yliopistosta kaivoi tämän kummun. Hän astui 8. marraskuuta 1977 holvattuun hautaan, johon varkaat eivät olleet koskaan päässeet. Kummun kaivaus päättyi vuonna 1980.

• Hauta I: yksinkertainen kiviseinäinen hauta, joka ryöstettiin jo antiikin aikana. Sen seinämaalaus esittää Persefonen ryöstöä.
• Hauta II: holvattu, kaksi huonetta ja julkisivussa 5,56 metriä pitkä maalattu friisi. Se löydettiin ryöstämättömänä.
• Hauta III: myös ryöstämätön, ja siinä oli teini-ikäisen luut. Sitä kutsutaan Prinssin haudaksi, ja se liitetään usein Aleksanteri IV:een, mistä kiistellään.
• Hauta IV: enimmäkseen raunioina.

Haudan II päähuoneessa kultainen arkku, λάρναξ, sisälsi miehen palaneet luut purppuraiseen kankaaseen käärittyinä. Jo Homeros käyttää sanaa Hektorin luista: «χρυσείην ἐς λάρνακα» (Ilias 24.795). Ministeriön mukaan arkussa on 7 820 grammaa taottua kultaa, ja sen kannessa on 16-säteinen tähti. Kultaisessa tammiseppeleessä on 313 lehteä ja 68 tammenterhoa. Etuhuoneessa toinen kultainen arkku sisälsi naisen luut. Tähti liitetään usein Makedonian kuningashuoneeseen, mutta samanlaisia tähtiä on muuallakin: Mustanmeren rannalla sijaitsevasta Sozopolista raportoidussa 400-luvun eKr. amuletissa on kahdeksansäteinen tähti.

Andronikos liitti haudan II Filippos II:een, ja ministeriö kutsuu sitä yhä Filippos II:n haudaksi. Toiset ovat ehdottaneet Filippoksen poikaa Arrhidaiosta ja tämän vaimoa Adea Eurydikea. Kiista on jatkunut vuosikymmeniä:

• Theodore Antikasin johtama ryhmä arvioi miehen noin 45-vuotiaaksi ja naisen noin 32-vuotiaaksi. Naisen vasen sääriluu oli murtunut, ja yksi hänen huoneestaan löydetyistä säärisuojista on 3,5 cm toista lyhyempi.
• Vuonna 2015 Antonis Bartsiokasin johtama tutkimus esitti, että haudan I miehen polvivamma sopii Filippoksen ontumiseen. Silloin Filippos olisi haudassa I ja Arrhidaios haudassa II. Kirjoittaja David Grantin mukaan toinen tutkija on epäillyt, ovatko luut todella haudasta I.
• David Grant kertoi vuonna 2020, että lupaa DNA-testeihin haudoista II ja III löydetyille luille ei ollut myönnetty.

Itse kumpua ei enää ole. Vuonna 1993 rakennettu rakennelma näyttää ulkoa kummulta ja suojaa hautoja, ja aarteet ovat olleet siellä esillä marraskuusta 1997 alkaen. Filippos II:n aikana rakennettu Aigain palatsi avattiin uudelleen tammikuussa 2024 sen jälkeen, kun sitä oli entisöity 16 vuotta.