Antiikin maailman seitsemän ihmettä

Kauan sitten kreikkalaiset matkailijat kävivät mielellään katsomassa hämmästyttäviä rakennuksia ja taideteoksia, ja he tekivät luetteloita parhaista. Vanhin tuntemamme luettelo on kirjoitettu papyruksen palaselle, eräänlaiselle muinaiselle paperille, 100-luvulla eaa. Siinä mainitaan seitsemän θεάματα, nähtävyyttä: asioita, jotka täytyy nähdä omin silmin.

Myöhemmät kirjoittajat kutsuivat niitä nimellä θαύματα, ihmeet. Θαῦμα on jotain niin suurenmoista, että sitä katsoo hämmästyneenä. Lukumäärä oli aina ἑπτά, seitsemän, mutta luettelo ei ollut aina sama. Ensimmäisissä luetteloissa oli Babylonin kaupungin suuri τεῖχος, kaupunginmuuri. Paljon myöhemmin, 500-luvulla jaa., sen paikan otti Aleksandrian majakka.

Tämä on luettelo, jota useimmat kirjat käyttävät nykyään: Gizan suuri pyramidi, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli Efesoksessa, Zeuksen patsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Rodoksen kolossi ja Aleksandrian majakka. Viisi niistä oli kreikkalaisten rakentajien ja taiteilijoiden tekemiä. Kaikki seitsemän olivat kuuluisia koostaan, kauneudestaan ja tekijöidensä suuresta taidosta.

Vanhin ihme on Gizan suuri pyramidi Egyptissä. Kreikkalaiset kutsuivat tätä muotoa nimellä πυραμίς, pyramidi. Se rakennettiin haudaksi faarao Khufulle, joka hallitsi noin 2550 eaa. Uutena se oli noin 146 metriä korkea. Se oli jo noin 2 400 vuotta vanha, kun ensimmäinen kreikkalainen luettelo kirjoitettiin, ja se on ainoa ihme, joka on yhä pystyssä. Arkeologit ovat löytäneet kaupungin, jossa sen työläiset asuivat. He eivät olleet orjia, kuten moni luulee, vaan palkattuja työläisiä, joilla oli runsaasti ruokaa.

Toinen ihme on arvoitus. Kreikkalaiset kirjoittajat kuvaavat kaunista κῆπος, puutarhaa, Babylonissa, nykyisessä Irakissa. Sen puut kasvoivat korkeilla terasseilla kuin teatterin portaat. Vain yksi kirjoittaja, Josefus, sanoo, että kuningas Nebukadnessar II rakennutti sen. Arkeologit eivät ole löytäneet siitä Babylonista mitään jälkeä, eivätkä sieltä löydetyt savitaulut mainitse sitä. Oxfordilainen historioitsija Stephanie Dalley uskoo, että puutarha olikin Niinivessä, lähes 500 kilometriä pohjoisempana, assyrialaisen kuninkaan Sanheribin palatsissa, noin 700 eaa. Kaikki eivät ole samaa mieltä, joten kysymys on yhä auki.

Artemiin temppeli sijaitsi Efesoksessa, kreikkalaisessa kaupungissa nykyisen Turkin rannikolla. Herodotos kertoo, että rikas kuningas Kroisos maksoi suurimman osan sen pylväistä. Vuonna 356 eaa. Herostratos-niminen mies sytytti sen tuleen. Plutarkhoksen mukaan temppeli paloi samana päivänä, jona Aleksanteri Suuri syntyi. Efesoksen asukkaat rakensivat uuden temppelin μάρμαρον-kivestä, marmorista, ja naiset antoivat jopa korunsa sen maksamiseksi. Sen pylväät olivat noin 18 metriä korkeita.

Olympian Zeuksen patsaan teki ateenalainen kuvanveistäjä Feidias noin 430 eaa. Jumala istui valtaistuimella, oli noin 13 metriä korkea ja päällystetty kullalla ja norsunluulla. Olympiaa käsittelevä sivumme kertoo sen tarinan.

Mausoleumi oli valtava hauta Halikarnassoksessa, nykyisessä Bodrumissa Turkissa. Se tehtiin Mausolokselle, Karian alueen hallitsijalle, joka kuoli noin 353 eaa. Plinius kertoo, että hänen vaimonsa Artemisia rakennutti sen. Neljä kuuluisaa kreikkalaista kuvanveistäjää koristeli sen neljä sivua, ja huipulla oli porraspyramidi, jonka päällä oli neljän hevosen vetämät vaunut. Sen nimestä saimme sanan μαυσωλεῖον, komea hauta.

Kaksi viimeistä kreikkalaista ihmettä valmistuivat noin 280 eaa.: Rodoksen jättimäinen pronssinen auringonjumala ja korkea torni, jonka huipulla palava tuli ohjasi laivat Aleksandrian satamaan. Kummallakin on oma sivunsa tällä sivustolla.

Seitsemästä ihmeestä vain Suuri pyramidi on yhä pystyssä. Maanjäristykset, tulipalot ja sodat tuhosivat muut. Zeuksen patsas vietiin luultavasti Konstantinopoliin, jossa se tuhoutui tulipalossa vuonna 475 jaa. Artemiin temppeli oli kadonnut noin 200-luvulla jaa. Aleksandrian torni sortui maanjäristyksissä 1300-luvulla, ja sukeltajat ovat löytäneet sen valtavia kiviä merenpohjasta.

Joitakin osia on säilynyt museoissa. Vuonna 1856 British Museumille työskennelleet arkeologit löysivät Mausoleumin patsaita ja kohokuvia. Vuonna 1869 John Turtle Wood löysi osia Artemiin temppelistä, muun muassa koristellun pylvään jalustan. Nykyään ne voi nähdä Lontoossa. Bodrumissa ja Efesoksessa on jäljellä vain muutamia kiviä ja perustuksia siellä, missä suuret rakennukset kerran seisoivat.

Ihmeet elävät myös sanoissa. Valtavaa hautaa kutsutaan monissa kielissä yhä mausoleumiksi, ja kreikassa sanaa θαύμα käytetään joka päivä, kuten näet alempana.