Antikytheran mekanismi

Antikythera on pieni, kallioinen saari Kytheran ja Kreetan välissä. Vuonna 1900 Symin saarelta kotoisin olevat pesusienisukeltajat löysivät meren pohjasta sen rannikon läheltä muinaisen ναυάγιον-hylyn eli laivanhylyn. Vuosina 1900 ja 1901 Kreikan arkeologinen virasto ja Kreikan laivasto nostivat sen lastin ylös. Se oli Kreikan vedenalaisen arkeologian alku.

Laiva oli suuri rahtilaiva. Se upposi joskus noin vuosien 75 ja 50 eaa. välillä, luultavasti matkalla Italiaan. Se kuljetti pronssi- ja marmoripatsaita, kuten kuuluisaa pronssista ”Antikytheran nuorukaista”, sekä lasia, koruja, vuoteita ja amforia.

Aarteiden joukossa oli myös muutama muodoton möhkäle syöpynyttä pronssia ja puuta. Aluksi kukaan ei kiinnittänyt niihin paljon huomiota. Sitten, vuodesta 1902 alkaen, Ateenan kansallisen arkeologisen museon tutkijat, kuten arkeologi Valerios Stais, huomasivat jotain outoa: pieniä hammaspyöriä, kuin kellon sisällä. Se oli Antikytheran mekanismi. Toisessa sukellusvaiheessa vuonna 1976 apuna oli ranskalaisen tutkimusmatkailijan Jacques-Yves Cousteaun alus Calypso, ja hylyn tutkimus jatkuu yhä.

Mekanismi oli puulaatikko, jonka edessä ja takana oli pronssilevyt. Sen sisällä monet pronssiset hammasrattaat, hammastetut τροχοί (pyörät), pyörittivät toisiaan. Kun käyttäjä käänsi mekanismia käsin, osoittimet liikkuivat kellotauluilla.

Nykyään se on hajonnut 82 palaseksi, ja siitä on jäljellä vain noin kolmasosa, mukaan lukien 30 hammasratasta. Tutkijat ovat katsoneet sen sisään röntgenkuvauksilla. He uskovat, että se näytti:

• edessä Auringon, σελήνη-sanalla kutsutun Kuun ja viiden antiikissa tunnetun πλανῆται-tähden eli planeetan paikat eläinratakehän ympärillä;
• takana ἡμερολόγιον-taulun eli kalenterin, joka perustui Kuun ja Auringon 19 vuoden jaksoon;
• taulun ἔκλειψις-ilmiölle eli pimennykselle, joka perustui 223 kuukuukauden jaksoon ja varoitti, milloin Auringon- ja kuunpimennyksiä saattoi tapahtua;
• pienen taulun suurten kisojen nelivuotisesta jaksosta, nimineen ΟΛΥΜΠΙΑ, ΠΥΘΙΑ, ΙΣΘΜΙΑ ja ΝΕΜΕΑ.

Levyt olivat täynnä tuhansia pikkuruisia kreikkalaisia kirjaimia. Osa tekstistä oli eräänlainen käyttöohje, joka selitti, mitä näyttö esitti.

Vuonna 1959 tieteenhistorioitsija Derek de Solla Price kirjoitti artikkelin nimeltä ”Muinaiskreikkalainen tietokone”, ja lehdet kutsuvat mekanismia yhä ”maailman ensimmäiseksi tietokoneeksi”. Tässä pitää olla tarkkana. Se ei ollut tietokone kuten kannettava: siinä ei ollut sähköä, muistia eikä ohjelmaa, jota olisi voinut muuttaa.

Tutkijat kuvaavat sitä tarkemmin analogiseksi tähtitieteelliseksi laskimeksi, hammasrattaista tehdyksi ὄργανον-laitteeksi eli instrumentiksi. Jokainen vastaus oli rakennettu pyörien hampaiden määrään. Jos esimerkiksi yksi pyörä kääntyy kerran samalla kun toinen kääntyy monta kertaa, ne voivat jäljitellä Auringon ja Kuun eri nopeuksia taivaalla. Kääntämällä laitetta käyttäjä pystyi siirtymään eteen- tai taaksepäin mihin tahansa päivään ja lukemaan, missä Auringon, Kuun ja planeettojen piti olla.

Silti se oli hämmästyttävä μηχανή eli kone. Se on vanhin tunnettu laite, joka muutti taivasta koskevat tieteelliset teoriat liikkuviksi hammasrattaiksi. Kaikki nykyisten mallien yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole varmoja. Etupuoli planeettoineen on pahoin vaurioitunut, ja rekonstruktiot, kuten University College Londonin ryhmän vuonna 2021 julkaisema, täyttävät aukot huolellisilla mutta kiistellyillä ehdotuksilla. Jotkut tutkijat ovat jopa kysyneet, kuuluvatko kaikki palaset yhteen ja samaan laitteeseen.

Kukaan ei tiedä, kuka mekanismin rakensi, ja sen ajoitus on kiistanalainen. Kansallinen arkeologinen museo ajoittaa sen kirjoituksineen kirjainten muodon perusteella noin vuosiin 150–100 eaa. Pimennystaulua koskeva tutkimus vuodelta 2014 esitti, että taulun jakso alkaa vuodesta 205 eaa.; kirjoittajat korostivat, että itse laite on voitu tehdä myöhemmin.

Sen tieteeseen liitetään usein kaksi paikkaa. Roomalainen kirjailija Cicero kertoo Syrakusalaisen Arkhimedeen tekemästä pallosta, joka näytti Auringon, Kuun ja planeetat, ja siksi jotkut tutkijat ajattelevat hänen perinnettään jatkanutta työpajaa. Museo mainitsee myös Rodoksen saaren, jossa filosofi Poseidonios opetti. Myös kisojen taulu antaa vihjeitä: neljän suuren kisan lisäksi siinä mainitaan Dodonan Naa-kisat ja luultavasti Halieia, Rodoksella pidetyt Auringon kisat. Nämä ovat järkeviä teorioita, eivät todisteita.

Nykyään palasia säilytetään Ateenan kansallisessa arkeologisessa museossa saman hylyn patsaiden vieressä. Ne ovat liian hauraita matkustamaan, joten uutta tutkimusta tehdään kuvausten avulla ja toimivilla malleilla, jotka on tehty pronssista, puusta tai tietokonegrafiikalla.