Kreikan hyödyllisin toivotus on Χρόνια πολλά! (chrónia pollá, "monia vuosia"), jota sanotaan syntymäpäivänä, nimipäivänä, jouluna, uutenavuotena ja pääsiäisenä; useimmat muut toivotukset alkavat sanalla καλό, καλή tai καλά ("hyvä"). Kreikkalaiset vaihtavat toivotuksia jatkuvasti, uuden viikon, uuden kuukauden, aterian tai matkan alkaessa, ja tavallinen vastaus on ευχαριστώ (efcharistó, "kiitos") tai επίσης (epísis, "samoin"). Alla olevassa translitteraatiossa aksentti merkitsee painollista tavua, ch äännetään kuin saksan ach (voimakas, raapiva h) ja d kuin englannin sanan "this" th.
Καλός ("hyvä") taipuu seuraavan substantiivin mukaan: καλή χρονιά (feminiini), καλό ταξίδι (neutri), καλά Χριστούγεννα (neutrin monikko), καλές γιορτές (feminiinin monikko), καλό μήνα (maskuliini, akkusatiivissa). Toivotukset ovat akkusatiivissa, koska ne tarkoittavat "toivotan sinulle hyvää…".
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kreikaksi
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys | Tavallinen vastaus |
|---|---|---|---|
| Καλά Χριστούγεννα! | kalá christúyenna! | Hyvää joulua! | Επίσης! / Καλά Χριστούγεννα! |
| Καλές γιορτές! | kalés yiortés! | Hyviä pyhiä! | Επίσης! |
| Καλή χρονιά! | kalí chroniá! | Hyvää uutta vuotta! | Επίσης! / Καλή χρονιά! |
| Ευτυχισμένο το νέο έτος! | eftichisméno to néo étos! | Onnellista uutta vuotta! (muodollinen, kirjoitettu) | Επίσης! |
| Χρόνια πολλά! | chrónia pollá! | Monia onnellisia vuosia (mihin tahansa juhlaan) | Χρόνια πολλά! / Επίσης! |
Ευτυχισμένο το νέο έτος on tyypillinen korteissa ja työsähköposteissa; keskustelussa kreikkalaiset sanovat καλή χρονιά, usein koko tammikuun ensimmäiset päivät.
Joulun ja uudenvuoden perinteet lyhyesti
- Τα κάλαντα (ta kálanda): lasten laulamat laulut, joita he kiertävät esittämässä ovelta ovelle jouluaaton, uudenvuodenaaton ja loppiaisaaton aamuina, usein metallisen triangelin kanssa. He kysyvät Να τα πούμε; (na ta púme?, "saammeko laulaa ne?") ja saavat palkaksi vähän rahaa tai makeisia.
- Η βασιλόπιτα (vasilópita): uudenvuoden kakku, joka on nimetty Pyhän Basileioksen mukaan, jonka juhlapäivä on 1. tammikuuta. Sen sisään kätketään kolikko, το φλουρί (to flurí). Kakku leikataan keskiyöllä tai uudenvuodenpäivänä, ja kolikon löytäjällä sanotaan olevan onnea koko vuoden.
- Tyypillisiä jouluherkkuja ovat μελομακάρονα (melomakárona, hunajapikkuleivät) ja κουραμπιέδες (kurabiédes, tomusokerilla kuorrutetut voipikkuleivät).
Hyvää syntymäpäivää ja nimipäivää
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys | Tavallinen vastaus |
|---|---|---|---|
| Χρόνια πολλά! | chrónia pollá! | Hyvää syntymäpäivää / hyvää nimipäivää | Ευχαριστώ! |
| Να τα εκατοστήσεις! | na ta ekatostísis! | Elä satavuotiaaksi! | Ευχαριστώ! |
| Χαρούμενα γενέθλια! | charúmena yenéthlia! | Hyvää syntymäpäivää! (lähinnä korteissa ja viesteissä) | Ευχαριστώ! |
| Να χαίρεσαι το όνομά σου! | na chérese to ónomá su! | Iloitse nimestäsi! (vain nimipäivänä) | Ευχαριστώ! |
Monet kreikkalaiset juhlivat nimipäiväänsä (ονομαστική γιορτή), sen pyhimyksen juhlaa, jonka mukaan heidät on nimetty, yhtä paljon kuin syntymäpäiväänsä, ja paljon näyttävämmin kuin Suomessa on tapana. Kreikkalainen syntymäpäivälaulu alkaa Να ζήσεις, Μαρία, και χρόνια πολλά ("Eläköön Maria, ja monia vuosia"), ja keskelle lauletaan sankarin nimi. Päivämäärät ja tavat on selitetty oppaassa kreikkalaiset nimet ja niiden merkitys.
Hyvää pääsiäistä kreikaksi
Pääsiäinen, το Πάσχα (to Páscha), on kreikkalaisen vuoden suurin juhla. Se noudattaa ortodoksista kalenteria, joten se osuu usein eri sunnuntaille kuin Suomen luterilainen pääsiäinen.
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys | Tavallinen vastaus |
|---|---|---|---|
| Καλό Πάσχα! | kaló Páscha! | Hyvää pääsiäistä! | Επίσης! / Καλό Πάσχα! |
| Καλή Ανάσταση! | kalí Anástasi! | Hyvää ylösnousemusta! (keskiyön jumalanpalvelusta edeltävinä päivinä) | Επίσης! |
| Χριστός ανέστη! | Christós anésti! | Kristus nousi kuolleista! (pääsiäislauantain keskiyöstä alkaen) | Αληθώς ανέστη! (alithós anésti, "totisesti nousi") |
| Χρόνια πολλά! | chrónia pollá! | Monia onnellisia vuosia | Χρόνια πολλά! |
Keskiyöllä pääsiäislauantain ja pääsiäissunnuntain välillä ihmiset sytyttävät kynttilät kirkossa ja tervehtivät toisiaan sanoin Χριστός ανέστη. Tervehdystä käytetään vielä useita viikkoja sen jälkeen. Pääsiäissunnuntaina perheet kopauttavat punaisiksi värjättyjä munia vastakkain ja paistavat karitsaa.
Kippis kreikaksi
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys | Tavallinen vastaus |
|---|---|---|---|
| Γεια μας! | yia mas! | Kippis! (kirjaimellisesti "terveytemme") | Γεια μας! |
| Στην υγειά μας! | stin iyiá mas! | Terveydeksemme! | Στην υγειά μας! |
| Στην υγειά σου! / Στην υγειά σας! | stin iyiá su! / stin iyiá sas! | Terveydeksesi! (tuttavallinen / kohtelias tai monikko) | Ευχαριστώ! / Γεια μας! |
| Καλή όρεξη! | kalí órexi! | Hyvää ruokahalua! | Ευχαριστώ, επίσης! |
Kreikkalaiset kilistävät laseja ja katsovat toisiaan silmiin sanoessaan γεια μας.
Onnea, pikaista paranemista ja onnittelut
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys | Tavallinen vastaus |
|---|---|---|---|
| Καλή τύχη! | kalí tíchi! | Onnea! | Ευχαριστώ! |
| Καλή επιτυχία! | kalí epitichía! | Onnea! (kokeeseen tai projektiin, kirjaimellisesti "hyvää menestystä") | Ευχαριστώ! |
| Περαστικά! | perastiká! | Parane pian! | Ευχαριστώ! |
| Γρήγορη ανάρρωση! | grígori anárrosi! | Pikaista paranemista! | Ευχαριστώ! |
| Συγχαρητήρια! | sincharitíria! | Onneksi olkoon! | Ευχαριστώ! |
| Καλή αρχή! | kalí archí! | Hyvää alkua! (uusi työpaikka, uusi kouluvuosi, uusi projekti) | Ευχαριστώ! |
| Καλορίζικο! | kalorízico! | Onnea uuteen! (uusi koti, auto tai hankinta) | Ευχαριστώ! |
| Με γεια! | me yia! | Käytä terveenä! (uudet vaatteet, uusi kampaus) | Ευχαριστώ! |
| Γείτσες! | yítses! | Terveydeksi! (aivastuksen jälkeen) | Ευχαριστώ! |
Häät ja uudet vauvat
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys | Tavallinen vastaus |
|---|---|---|---|
| Καλά στέφανα! | kalá stéfana! | Kihlaparille: "hyviä hääkruunuja" | Ευχαριστούμε! |
| Να ζήσετε! | na zísete! | Vastavihityille: "eläkää (pitkään ja onnellisina)" | Ευχαριστούμε! |
| Να σας ζήσουν! | na sas zísun! | Hääparin vanhemmille: "eläkööt he teille" | Ευχαριστούμε! / Και στα δικά σου! |
| Να σας ζήσει! | na sas zísi! | Tuoreille vanhemmille tai kasteessa: "eläköön (lapsi) teille" | Ευχαριστούμε! / Και στα δικά σου! |
| Καλή λευτεριά! | kalí lefteriá! | Raskaana olevalle naiselle: "helppoa synnytystä" | Ευχαριστώ! |
Και στα δικά σου (ke sta diká su, "ja sinun omiisi") on lämmin vastaus vieraalle, joka ei ole vielä naimisissa tai jolla ei ole lapsia: tulkoot omat häät tai oma lapsi pian.
Osanotot kreikaksi
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys | Tavallinen vastaus |
|---|---|---|---|
| Συλλυπητήρια. | sililipitíria. | Otan osaa. | Ευχαριστώ. |
| Ζωή σε σας. | zoí se sas. | "Elämää teille", sanotaan vainajan omaisille | Ευχαριστώ. |
| Να ζήσετε να τον θυμάστε. / Να ζήσετε να τη θυμάστε. | na zísete na ton thimáste. / na zísete na ti thimáste. | "Eläkää ja muistakaa häntä" (miestä / naista) | Ευχαριστώ. |
Nämä sanotaan hiljaa, usein kättelyn tai halauksen kera. Yksinkertainen συλλυπητήρια on aina sopiva.
Arkiset toivotukset, joita kreikkalaiset käyttävät jatkuvasti
| Kreikaksi | Ääntäminen | Merkitys | Tavallinen vastaus |
|---|---|---|---|
| Καλό ταξίδι! | kaló taxídi! | Hyvää matkaa! | Ευχαριστώ! |
| Καλή εβδομάδα! | kalí evdomáda! | Hyvää viikkoa! (sunnuntai-iltana ja maanantaina) | Επίσης! |
| Καλό μήνα! | kaló mína! | Hyvää kuukautta! (kuun ensimmäisinä päivinä) | Επίσης! |
| Καλό σαββατοκύριακο! | kaló savvatokíriako! | Hyvää viikonloppua! | Επίσης! |
| Καλό απόγευμα! / Καλό βράδυ! | kaló apóyevma! / kaló vrádi! | Hyvää iltapäivää / iltaa! | Επίσης! |
| Καλή διασκέδαση! | kalí diaskédasi! | Pidä hauskaa! | Ευχαριστώ! |
| Καλή δουλειά! | kalí duliá! | Hyvää työpäivää! | Ευχαριστώ! |
| Καλές διακοπές! / Καλό καλοκαίρι! | kalés diakopés! / kaló kalokéri! | Hyvää lomaa! / Hyvää kesää! | Επίσης! |
| Καλώς ήρθες! / Καλώς ήρθατε! | kalós írthes! / kalós írthate! | Tervetuloa! (tuttavallinen / kohtelias tai monikko) | Καλώς σε βρήκα! / Καλώς σας βρήκα! |
Καλώς σε βρήκα (kalós se vríka, "hyvä, että löysin sinut hyvissä voimissa") on perinteinen vastaus tervetulotoivotukseen. Itse tervehdykset, kiitokset ja hyvästit löydät oppaasta kreikan tervehdykset ja kohteliaisuudet.
Usein kysytyt kysymykset
Miten sanotaan "hyvää joulua" kreikaksi?
Καλά Χριστούγεννα (kalá christúyenna). Vastaa επίσης, "samoin".
Miten sanotaan "hyvää syntymäpäivää" kreikaksi?
Χρόνια πολλά (chrónia pollá), "monia vuosia". Lisää lämpöä saat lisäämällä να τα εκατοστήσεις, "elä satavuotiaaksi".
Mitä vastataan toivotukseen "Χριστός ανέστη"?
Αληθώς ανέστη (alithós anésti), "totisesti Hän nousi".
Mitä "Περαστικά" tarkoittaa?
"Parane pian". Se tulee verbistä περνάω, "mennä ohi": menköön sairaus nopeasti ohi.
Miten sanotaan "kippis" kreikaksi?
Γεια μας (yia mas) tai στην υγειά μας (stin iyiá mas), "terveydeksemme".
Nämä toivotukset on helpompi muistaa, kun osaat lukea ja ääntää kreikkaa: aloita maksuton A1-tason kreikan kurssimme, jossa on ääninäytteet ja välitön korjaus. Jos haluat jotain henkilökohtaisempaa, lue miten sanotaan rakastan sinua kreikaksi.