Aikamuodot kerronnassa: historiallinen preesens
Β2:lla sovitit aikamuodot. Γ1:llä valitset ne: preesens elävöittämään menneen, imperfekti taustaksi, aoristi tapahtumalle.
Historiallinen preesens
Kreikka siirtyy preesensiin keskellä menneen ajan kerrontaa tuodakseen lukijan paikalle: «Περπατούσα στον δρόμο, και ξαφνικά βλέπω τον Νίκο.» Se ei ole aikamuotovirhe vaan tehokeino.
- Το 1453 πέφτει η Κωνσταντινούπολη.Vuonna 1453 Konstantinopoli kaatuu.
- Περπατούσα στον δρόμο και ξαφνικά βλέπω τον Νίκο.Kävelin kadulla, ja yhtäkkiä näen Nikosin.
- Ο υπουργός φτάνει στην Αθήνα και ανακοινώνει τα μέτρα.Ministeri saapuu Ateenaan ja ilmoittaa toimista.
Tausta ja etuala
Kerronnassa imperfekti luo lavasteet ja kestävät tilat, aoristi vie toimintaa eteenpäin. Vaihto ei tee lauseesta väärää — se siirtää sitä, minkä lukija kokee pääasialliseksi tapahtumaksi.
Sama aihe muilla tasoilla
Usein kysytyt kysymykset
Miksi menneen ajan kerronta vaihtuu kreikassa preesensiin?
Kyseessä on historiallinen preesens, tyylikeino, joka tuo lukijan tapahtumapaikalle: «Το 1453 πέφτει η Κωνσταντινούπολη» (vuonna 1453 Konstantinopoli kaatuu). Se ei ole aikamuotovirhe.
Imperfekti vai aoristi kreikkalaisessa kerronnassa?
Imperfekti luo taustan ja kestävät tilat, aoristi vie toimintaa eteenpäin: «Περπατούσα στον δρόμο και ξαφνικά είδα τον Νίκο». Vaihto ei tee lauseesta väärää — se siirtää sitä, minkä lukija kokee päätapahtumaksi.
Onko historiallinen preesens hyväksyttävä kirjoitetussa kielessä?
Kyllä: se on hyvin yleinen journalismissa ja historiallisessa kerronnassa — «Ο υπουργός φτάνει στην Αθήνα και ανακοινώνει τα μέτρα» — kunhan sitä ei vaihdella sattumanvaraisesti menneen kanssa samassa kappaleessa.