Sanajärjestys
Kreikan perusjärjestys on SVO, mutta se liikkuu vapaasti: muuttuu vain painotus. Ainoat kovat säännöt koskevat heikkoja pronomineja.
SVO oletuksena, vapaa sijamuotojen ansiosta
Ο Νίκος αγαπάει τη Μαρία on neutraali järjestys. Koska sijat kertovat kuka tekee mitä, Τη Μαρία αγαπάει ο Νίκος pysyy yksiselitteisenä — järjestys ei enää kerro tekijää vaan sen, mikä on tärkeää.
- Ο Νίκος αγαπάει τη Μαρία.Nikos rakastaa Mariaa.
- Τη Μαρία αγαπάει ο Νίκος.Juuri Mariaa Nikos rakastaa.
- Τον Νίκο αγαπάει η Μαρία.Juuri Nikosta Maria rakastaa.
Kova sääntö: heikot pronominit
μου, σου, τον, την, το… tulevat välittömästi ENNEN taipunutta verbiä: Μου το έδωσε. Kaksi poikkeusta, joissa ne seuraavat: imperatiivi (Δώσε μου το!) ja gerundi (βλέποντάς την).
- Σου το είπα χθες.Sanoin sen sinulle eilen.
- Πες μου την αλήθεια!Kerro minulle totuus!
Uusi tieto tulee viimeisenä
Kreikka työntää uuden tiedon loppuun ja nostaa alkuun sen, mistä jo puhutaan. Ήρθε ο Νίκος vastaa kysymykseen ”kuka tuli?”; Ο Νίκος ήρθε kysymykseen ”entä Nikos?”. Samat sanat, kaksi eri kysymystä.
- Ήρθε ο Νίκος.Tuli Nikos.
- Ο Νίκος ήρθε.Nikos on tullut.
- Ο Νίκος ήρθε χθες.Nikos tuli eilen.
Adjektiivi ja genetiivi: minne ne kuuluvat
Adjektiivi edeltää: το κόκκινο φόρεμα. Artikkelin toisto (το φόρεμα το κόκκινο) tuo kontrastiivisen painotuksen — ”PUNAINEN mekko, ei sininen”. Genetiivi seuraa yleensä (το σπίτι του φίλου μου); heikot omistusmuodot takertuvat substantiiviin: ο πατέρας μου.
- το κόκκινο φόρεμαpunainen mekko
- το φόρεμα το κόκκινοse punainen mekko, ei sininen
- το σπίτι του φίλου μουystäväni talo
- ο πατέρας μουisäni
Sinun vuorosi
Valitse luontevin järjestys.